6. Oppilashuolto

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään oppilas- ja opiskelijahuoltolain käsitteistön sijasta esiopetuksen opiskeluhuollosta nimitystä oppilashuolto, opiskelijasta käsitettä lapsi, oppilaitoksesta nimitystä esiopetusyksikkö tai esiopetus. Koulutuksen järjestäjään viitataan käsitteellä opetuksen järjestäjä.

Lasten kehitysympäristön ja esiopetuksen toimintaympäristön muutosten myötä oppilashuollosta on tullut yhä tärkeämpi osa esiopetuksen perustoimintaa. Oppilashuolto liittyy kiinteästi esiopetuksen tehtävään edistää lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytyksiä. Oppilashuoltotyötä ohjaa lapsen edun ensisijaisuus.

Lapsella on oikeus saada maksutta oppilashuolto, jota opetukseen osallistuminen edellyttää. Esiopetuksen oppilashuolto koskee myös pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevia lapsia. Oppilashuollolla tarkoitetaan lapsen hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa esiopetusyhteisössä. Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko esiopetusyhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Tämän lisäksi lapsilla on oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon. Monialainen yhteistyö on oppilashuollossa keskeistä. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen lapseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen.

Esiopetuksen oppilashuollosta ja siihen liittyvistä suunnitelmista säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa. Tässä luvussa määrätään oppilashuollon keskeisistä periaatteista, opetustoimeen kuuluvan oppilashuollon tavoitteista sekä paikallisen opetussuunnitelman ja yksikkökohtaisen oppilashuoltosuunnitelman laatimisesta. Esiopetuksen toteuttamiseen kuuluvasta kasvun ja oppimisen tuesta määrätään perusteiden luvussa 5.

6.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö

Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä lapsen ja hänen huoltajansa kanssa ottaen huomioon lapsen ikä ja edellytykset. Esiopetusyhteisön tai lasten hyvinvoinnissa havaittuihin huolenaiheisiin etsitään ratkaisuja yhdessä huoltajan kanssa.

Esiopetuksessa oppilashuolto on esiopetusyhteisössä työskentelevien ja oppilashuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Ensisijainen vastuu esiopetusyhteisön hyvinvoinnista on esiopetuksen henkilökunnalla. Oppilashuollon palveluita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä terveydenhoitopalvelut, jotka järjestetään terveydenhuoltolain mukaisina ikäryhmälle suunnattuina neuvolapalveluina. Näiden asiantuntijoiden tehtävät liittyvät niin lapseen, lapsen kehitysympäristöihin kuin yhteistyöhön. Palveluja tarjotaan siten, että ne ovat helposti saatavilla. Palvelut järjestetään lain edellyttämässä määräajassa.

Lapsen huoltajalle annetaan tieto käytettävissä olevasta oppilashuollosta ja heitä ohjataan hakemaan tarvitsemiaan oppilashuollon palveluja. Lapsen ja huoltajan osallisuus oppilashuollossa, suunnitelmallinen yhteistyö ja oppilashuollosta tiedottaminen lisäävät oppilashuollon tuntemusta ja edesauttavat palveluihin hakeutumista. Eri ammattiryhmiin kuuluvien työntekijöiden keskinäinen konsultaatio on tärkeä työmenetelmä oppilashuollossa.

Oppilashuollon tavoitteet, tehtävät ja toteuttamisen periaatteet muodostavat esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen ulottuvan jatkumon. Esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen sekä perusopetuksen välinen vuorovaikutus on tärkeää pohdittaessa oppilashuollon toimintaa. Yhtenäiset käytännöt tukevat eri kehitysvaiheissa lapsen terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Oppilashuollon monialaisen yhteistyön rakenteita, muotoja ja toimintatapoja kehitetään esiopetusyhteisössä ja eri yhteistyötahojen kanssa. Kehittämistyö edellyttää oppilashuollon suunnitelmallista arviointia.

Oppilashuoltoryhmät

Opetuksen järjestäjä asettaa oppilashuollon ohjausryhmän ja yksikkökohtaiset oppilashuoltoryhmät. Yksittäistä lasta koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. Jokaisella kolmella ryhmällä on omat tehtävät ja niiden perusteella määräytyvä kokoonpano. Kaikki oppilashuoltoryhmät ovat monialaisia, mikä tarkoittaa että ryhmässä on opetushenkilöstön lisäksi ikäryhmälle suunnattuja terveydenhoitopalveluja sekä psykologi- ja kuraattoripalveluja edustavia jäseniä sen mukaan kuin käsiteltävä asia edellyttää.

Oppilashuollon ohjausryhmä vastaa opetuksen järjestäjäkohtaisen oppilashuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Sille asetetut tehtävät voi hoitaa myös muu tehtävään soveltuva ryhmä. Ohjausryhmä voi olla myös kahden tai useamman opetuksen järjestäjän yhteinen. Sama ryhmä voi olla myös useamman koulutusmuodon, kuten esi- ja perusopetuksen, yhteinen.

Yksikkökohtainen oppilashuoltoryhmä vastaa esiopetuksen oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Jos esiopetus järjestetään koulun yhteydessä, voi koulukohtainen oppilashuoltoryhmä toimia myös esiopetuksen oppilashuoltoryhmänä. Ryhmää johtaa opetuksen järjestäjän nimeämä edustaja. Opetuksen järjestäjä ja oppilashuollon palveluja tuottavat tahot päättävät yhdessä ryhmän kokoonpanosta, tehtävistä ja toimintatavoista. Oppilashuoltoryhmä voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Ryhmän keskeinen tehtävä on yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen.

Asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen lapsen tai lapsiryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa se esiopetushenkilöstön tai oppilashuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Asiantuntijoiden nimeäminen ryhmän jäseniksi ja muiden yhteistyötahojen tai lapsen läheisten osallistuminen ryhmän työskentelyyn edellyttää huoltajan suostumusta.

6.2 Yhteisöllinen oppilashuolto

Oppilashuolto on tärkeä osa esiopetuksen toimintakulttuuria. Yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään esiopetusyhteisön ja ryhmien hyvinvointia. Lisäksi huolehditaan esiopetusympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä. Yhteisöllisten toimintatapojen kehittämisessä tehdään yhteistyötä varhaiskasvatuksen, neuvolan sekä muiden kunnan lasten hyvinvointia edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa.

Lasten ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen on yhteisöllisessä oppilashuollossa tärkeää ja hyvinvointia vahvistavaa. Yhteisöllinen oppilashuolto luo esiopetuksessa edellytyksiä yhteenkuuluvuudelle, huolenpidolle ja avoimelle vuorovaikutukselle. Osallisuutta lisäävät toimintatavat edesauttavat myös ongelmien ennalta ehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tarvittavan tuen järjestämistä.

Lapsella on oikeus turvallisiin oppimisympäristöihin, joihin kuuluvat niin fyysinen, psyykkinen kuin sosiaalinenkin turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on lasten ja henkilökunnan turvallisuuden varmistaminen kaikissa tilanteissa. Rauhallinen ilmapiiri edistää työrauhaa. Opetuksen järjestäjä laatii suunnitelman lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä osana yksikkökohtaista oppilashuoltosuunnitelmaa. Opettaja, päiväkodin johtaja tai rehtori ilmoittaa esiopetuksessa tai matkalla esiopetukseen tai kotiin tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta tilanteeseen osallistuneiden huoltajille.

Rakennuksesta sekä opetustiloista ja -välineistä huolehtiminen ylläpitää ympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Turvallisuuden edistämiseen kuuluvat myös esiopetuksen kuljetuksia, tapaturmien ehkäisyä ja tietoturvallisuutta koskevat toimintatavat. Kun esiopetus järjestetään koulussa, otetaan myös esiopetus huomioon kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa.

6.3 Yksilökohtainen oppilashuolto

Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan

• lapselle annettavia terveydenhoitopalveluja, jotka järjestetään terveydenhuoltolain mukaisina ikäryhmälle suunnattuina neuvolapalveluina
• oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja  
• yksittäistä lasta koskevaa monialaista oppilashuoltoa.

Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää lapsen hyvinvointia ja oppimista sekä kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja terveyttä. Esiopetuksen oppilashuollolla on tärkeä merkitys varhaisen tuen turvaamisessa ja ongelmien ehkäisyssä.  Lasten yksilölliset edellytykset, voimavarat ja tarpeet otetaan huomioon sekä oppilashuollon tuen rakentamisessa että esiopetuksen arjessa.

Yksilökohtainen oppilashuolto esiopetuksessa perustuu aina huoltajan suostumukseen. Huoltajan osallisuutta tuetaan ja mielipiteitä kuullaan lapsen yksilökohtaisen oppilashuollon toteuttamisessa.  Lapsen osallisuus, omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja edellytystensä mukaisesti. Vuorovaikutus on avointa, kunnioittavaa ja luottamuksellista. Oppilashuoltotyö järjestetään niin, että lapsi voi kokea tilanteen kiireettömänä ja hän tulee kuulluksi. Työssä noudatetaan tietojen luovuttamista ja salassapitoa koskevia säännöksiä.

Asian käsittely myös yksittäisen lapsen tueksi koottavassa asiantuntijaryhmässä ja ryhmän kokoonpano perustuu huoltajan suostumukseen. Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja tai lapsen läheisiä. Ryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa lapsen asiassa tarpeellisiksi katsomiltaan asiantuntijoilta.

Yksittäistä lasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus. Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot oppilashuoltokertomukseen. Kirjauksia voivat tehdä myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet.  Kertomus laaditaan jatkuvaan muotoon, joka etenee aikajärjestyksessä. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki edellyttää, että kertomukseen kirjataan seuraavat asiat:  

• yksittäisen lapsen nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot
• kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa
• kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa
• asian aihe ja vireille panija
• lapsen tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet kuten arviot, tutkimukset ja selvitykset
• toteutetut toimenpiteet kuten yhteistyö eri tahojen kanssa sekä aiemmat ja nykyiset tukitoimet
• tiedot asian käsittelystä ryhmän kokouksessa, tehdyt päätökset ja niiden toteuttamissuunnitelma
• toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot.

Jos sivulliselle annetaan oppilashuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä, mitä tietoja, kenelle ja millä perusteella tietoja on luovutettu.

Oppilashuoltokertomukset sekä muut oppilashuollon tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä lasta koskevat asiakirjat tallennetaan oppilashuoltorekisteriin. Opetuksen järjestäjä vastaa henkilötietojen käsittelystä ja ylläpitää edellä mainittua rekisteriä. Oppilashuoltorekisteriin tallennetut tiedot, jotka koskevat yksittäistä lasta tai muuta yksityistä henkilöä, ovat salassa pidettäviä.

Terveydenhuollon henkilöstö ja psykologit kirjaavat yksilökohtaisen oppilashuoltotyön säädetysti potilaskertomukseen ja muihin potilasasiakirjoihin. Oppilashuollon kuraattorit kirjaavat asiakastiedot kuraattorin asiakaskertomukseen.

Lapsen yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilashuollosta vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Lisäksi heillä on oikeus saada ja luovuttaa toisilleen sekä lapsen opettajalle, rehtorille tai päiväkodin johtajalle ja opetuksen järjestäjälle lapsen opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Tiedon luovuttaja joutuu harkitsemaan esimerkiksi sitä, onko kysymys sellaisesta tiedosta, joka on välttämätön lapsen tai muiden lasten turvallisuuden varmistamiseksi. Luovutettava tieto voi koskea muun muassa sellaista lapsen sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteissa huomioon. Vaikka tiedon luovuttamiselle olisikin edellä todettu lain tarkoittama peruste, yhteistyön ja luottamuksen turvaamiseksi pyritään aina ensisijaisesti hankkimaan huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen.

Jos lapsi siirtyy toisen opetuksen järjestäjän opetukseen, aikaisemman opetuksen järjestäjän on pyydettävä lapsen huoltajan suostumus siihen, että uudelle opetuksen järjestäjälle voidaan siirtää oppilashuollon asiakasrekisteristä sellaiset salassa pidettävät tiedot, jotka ovat tarpeellisia oppilashuollon jatkuvuuden kannalta. Sen sijaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot toimitetaan salassapidon estämättä viipymättä toiselle esi- tai perusopetuksen järjestäjälle. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden esi- tai perusopetuksen järjestäjän pyynnöstä.

6.4 Oppilashuoltosuunnitelmat

Esiopetuksessa opetussuunnitelma tulee myös oppilashuollon osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Valmistelutyössä tehdään yhteistyötä huoltajien ja tarvittaessa myös muiden viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa.

Paikallisella tasolla oppilashuollon suunnitelmien kokonaisuus muodostuu kolmesta suunnitelmasta, jotka yhdessä ohjaavat oppilashuollon suunnittelua ja toteutusta. Suunnitelmat valmistellaan monialaisessa yhteistyössä. Suunnitelmat ovat

• kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, johon kirjataan oppilashuoltoa koskeva osuus
• paikalliseen opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus oppilashuollosta  
• yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sekä muut kunnan lasten ja nuorten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta koskevat linjaukset otetaan huomioon valmisteltaessa paikallisen opetussuunnitelman oppilashuoltoa koskevaa osuutta sekä yksikkökohtaisia oppilashuoltosuunnitelmia.

6.5 Paikallisesti päätettävät asiat ja yksikkökohtaisen oppilashuoltosuunnitelman laadinta

Opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus oppilashuollosta

Opetussuunnitelmassa kuvataan esiopetuksen oppilashuollon paikallisen toteuttamisen tavoitteet ja toimintatavat. Siinä määritellään opetussuunnitelman yhteys lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan sekä yksikkökohtaisten oppilashuoltosuunnitelmien laadintaa ohjaavat linjaukset. Oppilashuoltosuunnitelmien laadintaa ohjaaviin linjauksiin on tarkoituksenmukaista sisällyttää suunnitelmien perusrakenne ja osa suunnitelmiin sisältyvistä asioista, jolloin turvataan suunnitelmien riittävä yhdenmukaisuus kaikissa yksiköissä. Yhteisiä osuuksia täsmennetään ja täydennetään yksikkökohtaisesti.

 

Yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma

Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma. Suunnitelma on laadittava yhteistyössä esiopetuksen henkilöstön, huoltajien ja lasten kanssa. Oppilashuoltosuunnitelma voi olla myös kahden tai useamman esiopetusyksikön yhteinen. Suunnitelma tarkistetaan vuoden kuluessa siitä, kun kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa.

Oppilashuoltosuunnitelmaa laadittaessa sovitaan menettelytavoista, joilla esiopetuksen henkilöstö, lapset ja huoltajat sekä tarvittavilta osin yhteistyötahot perehdytetään suunnitelmaan. Samalla sovitaan suunnitelmasta tiedottamisesta edellä mainituille.

Yksikkökohtaiseen oppilashuoltosuunnitelmaan sisällytetään seuraavat asiat:

1. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut

Oppilashuoltosuunnitelmassa esitetään arvio esiopetusyksikön oppilashuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista oppilashuoltopalveluista niiden yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi ja toiminnan tarkoituksenmukaiseksi kohdentamiseksi. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevien oppilashuoltopalvelujen määrä ilmoitetaan sen mukaisena, mitkä ne ovat suunnitelmaa valmisteltaessa. Arviota voidaan tarpeiden muuttuessa tarkistaa.

Arvio oppilashuollon kokonaistarpeesta tukee esiopetuksen käytettävissä olevien resurssien kohdentamista yhteisölliseen ja yksilökohtaiseen oppilashuoltotyöhön sekä oppilashuollon yhteistyöhön. Arviossa huomioidaan oppilashuollon seurannassa, kehittämisessä ja toteuttamisessa vaadittava opetushenkilöstön ja oppilashuollon palveluiden asiantuntijoiden työpanos. Arviossa hyödynnetään monipuolisesti lasten terveyttä ja hyvinvointia sekä elinoloja koskevaa seurantatietoa. Lisäksi huomioidaan esiopetusyhteisön ja -ympäristön tarpeet, asuinalueen erityispiirteet sekä tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä esiopetuksessa. Arvion valmistelussa otetaan huomioon myös lapsilta ja huoltajilta sekä esiopetuksen ja oppilashuollon henkilöstöltä saatava tieto.

Oppilashuoltosuunnitelmaan sisällytetään arvio esiopetuksen käytettävissä olevista oppilashuoltopalveluista, joita ovat ikäryhmälle tarkoitetut neuvolapalvelut sekä psykologi- ja kuraattoripalvelut. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan

• oppilashuollon palveluiden järjestäminen ja sen edellyttämä työn- ja vastuunjako sekä palvelujen toteuttamisessa tarvittava monialainen yhteistyö
• oppilashuollon palvelujen kohdentaminen yksittäisiin lapsiin, yhteisöön ja yhteistyöhön liittyviin tehtäviin sekä oppilashuollon kehittämiseen ja seurantaan.

2. Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat

Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan yhteisöllisen oppilashuollon kokonaisuus, josta ilmenee

• yhteisöllisen oppilashuollon järjestäminen ja sen toimintatavat esiopetusyhteisön ja -ympäristön terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Tämän lisäksi oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan

• yksikkökohtaisen oppilashuoltoryhmän kokoonpano ja toimintatavat
• oppilashuollon yhteistyö muun varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa sekä erityisesti esiopetuksen siirtymävaiheissa
• yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien tahojen kanssa yhteisöllisen oppilashuollon kehittämisessä
• tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus
• esiopetuksen kuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet
• suunnitelma lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
• toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa.

Seuraavassa määritellään kahden viimeksi mainitun suunnitelman tarkempi sisältö:

a. Suunnitelma lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä laaditaan suunnitelma. Siinä otetaan huomioon sekä lasten keskinäiset että lasten ja aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet esiopetuksessa. Suunnitelmassa kuvataan

• kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen
• edellä mainittujen asioiden käsittely yhteisö-, ryhmä- ja yksilötasolla
• yksilöllinen tuki, tarvittava hoito, muut toimenpiteet ja jälkiseuranta sekä teon tekijän että sen kohteena olevan osalta
• yhteistyö huoltajien kanssa
• yhteistyö tarvittavien viranomaisten kanssa
• suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, lapsille, huoltajille ja yhteistyötahoille
• suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviointi.

           

b. Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa

Oppilashuoltosuunnitelmassa määritellään toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa. Kriisisuunnitelma valmistellaan yhteistyössä tarvittavien viranomaisten kanssa ottaen huomioon muut uhka-, vaara- ja kriisitilanteita koskevat ohjeistukset kuten pelastussuunnitelma. Suunnitelmassa kuvataan

• kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja toimintatavat äkillisissä kriisitilanteissa
• johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjako kriisitilanteissa ja niihin varautumisessa
• sisäisen ja ulkoisen sekä esiopetuksen ja opetuksen järjestäjän välisen tiedottamisen ja viestinnän periaatteet
• psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen,
• suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, lapsille, huoltajille ja yhteistyötahoille
• toimintavalmiuksien harjoittelu
• suunnitelman arviointi ja päivittäminen.

3. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen

Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan yksilökohtaisen oppilashuollon kokonaisuus, josta ilmenee

• yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen lapsen kehityksen, hyvinvoinnin ja oppimisen seuraamiseksi ja edistämiseksi sekä yksilöllisten tukitoimien toteuttamiseksi.

Tämän lisäksi oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan

• yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen sekä sairaalaopetuksen yhteydessä
• lapsen sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen esiopetuksessa
• esiopetuksen oppilashuollon tuki lapsen elämäntilanteesta johtuvissa vaikeuksissa, kuten perhe- ja lähisuhdeväkivalta tai päihde- ja mielenterveysongelmat
• asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen sekä ryhmän yhtenäiset menettelytavat yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelyssä
• oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys
• yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa, kuten perheneuvola, lastensuojelu ja erikoissairaanhoito.

4. Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen lasten ja huoltajien kanssa

Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä lasten ja huoltajien kanssa. Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan esiopetuksen oppilashuollon toimintatavat lasten ja huoltajien osallisuuden edistämiseksi sekä yhteistyön järjestämiseksi. Suunnitelmassa kuvataan

• lapsen ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa sekä
• yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen huoltajille ja yhteistyötahoille.

5. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen

Opetuksen järjestäjä seuraa esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelman toteutumista.

Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan toimenpiteet suunnitelman toteuttamiseksi ja seuraamiseksi. Näitä ovat seurannasta vastuussa oleva taho esiopetuksessa, seurattavat asiat ja käytettävät menetelmät tietojen kokoamiseksi sekä seurannan aikataulu. Lisäksi kuvataan seurantatietojen käsittely ja hyödyntäminen esiopetuksen oppilashuollon kehittämisessä sekä keskeisistä tuloksista tiedottaminen lapsille, huoltajille ja tarvittaville yhteistyötahoille.

Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen on osa opetuksen järjestäjän omavalvontaa koskevaa tehtävää. Opetuksen järjestäjä vastaa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen oppilashuoltopalveluista vastuussa olevien viranomaisten kanssa oppilashuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta.

　

Esiopetuksen oppilashuollolla tarkoitetaan esiopetuksessa olevan lapsen fyysisen ja psyykkisen terveyden, sosiaalisen hyvinvoinnin sekä oppimisen edistämistä, ja oppilashuolto kattaa myös pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevat lapset. Oppilashuoltokokonaisuutta raamittava laki astui voimaan 1.8.2014, ja sen tarkoituksena on tukea oppilashuollon suunnitelmallisuutta ja kehittämistä sekä vahvistaa kuntien välistä tasa-arvoa hyvinvointityössä.

Aiemmin on painottunut ns. yksilöllinen oppilashuolto, jossa on keskitytty yksittäisen lapsen ongelmiin, kun taas uudessa oppilas- ja opiskeluhuoltolaissa korostetaan yhteisöllisyyden ja ryhmän merkitystä. Oppilashuolto toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevästi ja yhteisöllisesti suunnittelemalla koko esiopetustoiminta hyvinvointilähtöisesti − perustana on kasvattajien oman toiminnan reflektointi ja tarvittaessa toimintatapojen ja -ympäristön muokkaaminen.

Uusi laki korostaa lisäksi varhaisen tukemisen ja monialaisen yhteistyön tärkeyttä. Laajaa osaamista sopivasti yhdistelemällä ja hyödyntämällä rakennetaan tarkoituksenmukaista tukea niin yhteisöjen kuin yksilöidenkin tarpeisiin. Ammatillisten toimijoiden on tärkeää tuntea muistakin toimintaansa ohjaavista laeista1 kohdat, jotka kytkeytyvät oppilashuollolliseen työskentelyyn.

Monialainen oppilashuollon yhteistyö

Esiopetuksen oppilashuoltotyössä toimii kolmenlaisia oppilashuoltoryhmiä. Kauniaisissa terveyden ja hyvinvoinnin johtamisen työryhmä Tejo on oppilashuollon ohjausryhmä, joka vastaa kaupungin tasolla oppilashuoltotyön suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista.

Esiopetuksen yksikkökohtaisena oppilashuoltoryhmänä kummallakin kieliryhmällä on alakoulun kanssa yhteinen monialainen työryhmä. Näiden kahden rinnakkaisen yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän tarkoituksena on esiopetus- ja kouluyhteisön ja lapsiryhmien hyvinvoinnin edistäminen, seuraaminen ja arviointi.

Yksittäisiä lapsia koskevat asiat käsitellään monialaisessa asiantuntijaryhmässä, joka muodostetaan tietyn lapsen tai lapsiryhmän tarpeisiin. Asiantuntijaryhmän kokoaa se ammattitoimija, jolle on herännyt huoli lapsesta. Ryhmän kokoonpano pohjautuu huoltajien suostumukseen.

Yhteisöllinen oppilashuolto

Alakoulun rehtorin tai apulaisrehtorin johtamaan yhteisölliseen monialaiseen oppilashuoltoryhmään osallistuu koulun henkilökuntaa kuten opettajia, sekä koulupsykologi, kuraattori ja terveydenhoitaja. Esiopetuksen oppilashuollollisten asioiden esilletuomisesta ryhmässä vastaavat konsultoiva erityislastentarhanopettaja sekä esiopettajia. Konsultoiva erityislastentarhanopettaja vastaa myös tiedonkulusta yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän ja esiopetusryhmien välillä.

Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän keskeisiä tehtäviä esiopetuksen kannalta ovat:

• yhteisöllisten hyvinvointia edistävien rakenteiden luominen ja kehittäminen
• lasten ja huoltajien osallistumisen mahdollistaminen hyvinvointityöhön
• yhteistyön koordinointi ulkopuolisten tahojen kanssa
• oppimisympäristöjen kehittäminen
• koulun lukuvuosisuunnitelman laadinta myös esiopetusta koskevan oppilashuollon osalta
• kodin, koulun ja esikoulun oppilashuollollisen yhteistyön kehittäminen ja seuranta

Lapsi viettää paljon aikaa esiopetusyhteisössään, ja siksi on merkityksellistä, millaista turvaa ja huolenpitoa esiopetus oppilashuoltoineen tarjoaa. Ensisijainen vastuu esiopetusryhmän hyvinvoinnista on esiopetusryhmien kasvattajilla, joiden yhteistyökumppaneina erityislastentarhanopettajat toimivat tarvittaessa. Mukana oppilashuollon kehittämisessä ja toteuttamisessa ovat myös huoltajat sekä varhaiskasvatuksen ulkopuoliset toimijat kuten opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen edustajat. Monihallintokuntaisella työllä luodaan keskinäistä huolenpidon ilmapiiriä sekä puututaan tarvittaessa ongelmiin.

Yhteisöllisessä oppilashuollossa tuetaan lasten hyvinvointia, turvallisuutta ja terveyttä monin tavoin, ja sen näkökulma on ennaltaehkäisevä. Perustana on yhteisöllisen kulttuurin vahvistaminen. Esiopetusryhmän kasvattajat pohtivat ja kehittävät työtään yhdessä keskustellen ja reflektoiden tarvittaessa myös muiden esiopetusryhmien kasvattajien kanssa. Arkea suunnitellaan siten, että lapsilla on mahdollisimman hyvä olla ja he kokevat itsensä osallisiksi esiopetusyhteisössään. Kun huomataan haasteita yksittäisen lapsen tai lapsijoukon kanssa, aikuiset miettivät ensin, miten omia toimintatapojaan ja toimintaympäristöä muuttamalla he voisivat helpottaa tilannetta. Rakenteellisiakin ratkaisuja on olennaista havainnoida ja kehittää kasvattajien ja päättäjien vuoropuhelulla −esimerkiksi lapsiryhmien kokoonpanoa ja avustajaresurssien hyödyntämistä on tärkeää tarkastella.

Arkisen hyvinvoinnin pohjana on säännöllinen rytmi, joka sisältää liikkumista, lepoa ja monipuolisen, terveellisen lounaan. Ruokailu rauhoitetaan virkistäväksi hetkeksi, jolle sensitiivinen aikuinen luo myönteiset puitteet.

Fyysistä turvallisuutta edistetään huolehtimalla rakennukseen, opetustiloihin, välineisiin, opetusjärjestelyihin, opetustilanteisiin sekä esiopetusyhteisön ulkopuolella tapahtuvaan esiopetukseen liittyvistä turvallisuustekijöistä. Turvallisuuden edistämiseen kuuluvat myös tapaturmien ennaltaehkäisyyn ja tietoturvallisuuteen liittyvät tekijät.

Osana yhteisöllistä oppilashuoltoa on suunnitelmallinen työote turvallisuuskysymyksissä. Oppilashuollon tavoitteena on huolehtia fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn säilymisestä erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa. Kauniaisten päivähoidon turvallisuussuunnitelmassa käsitellään riskitilanteisiin varautumista ja riskien hallintaa. Myös tapaturmien ehkäisy on avattu suunnitelmassa. Turvallisuutta ohjaavat lisäksi mm. työturvallisuuslaki sekä talokohtaiset pelastussuunnitelmat. Kauniaisissa ei ole esiopetuksen kuljetuksia, joten kaupunkia eivät koske näihin liittyvät ohjeistukset.

　

Turvallisuussuunnitelman liitteenä on erillinen kriisisuunnitelma, jossa avataan erilaisiin äkillisiin kriisitilanteisiin varautumista. Kriisisuunnitelman osana kuvataan ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus. Turvallisuussuunnitelmakokonaisuus päivitetään vuosittain.

Varhaiskasvatuksella on myös suunnitelma turvallisen vuorovaikutuksen tukemiseksi sekä kiusaamisen ehkäisyksi ja kiusaamiseen puuttumiseksi. Suunnitelma on kunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman liitteenä, ja sitä voidaan esitellä huoltajille esimerkiksi vanhempainilloissa. Turvalliseen vuorovaikutukseen liittyvää suunnitelmaa päivitetään vähintään silloin, kun varhaiskasvatussuunnitelmaa päivitetään.

Yksilökohtainen oppilashuolto

Yhteisöllinen oppilashuolto on työmuotona ensisijainen ja sellaisenaan riittävä tuki monelle lapselle. Lapsen tukitarpeiden kannalta on keskeistä, millaisia hyvinvointia suojaavia ja hyvinvoinnille riskiä tuottavia tekijöitä hänen arjessaan on. Suojaavia tekijöitä2 ovat

2 Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehen Marjaana Pelkosen useasta lähteestä kokoama lista

• turvalliset, pysyvät ja hyvinvoivat aikuiset

• hyvä suhde vanhempiin
• huolehtiva kasvatuskulttuuri
• lapsen omat vahvuudet, kokemus omasta pärjäämisestä
• hyvä terveys, terveelliset elämäntavat
• ystävät, hyvät sosiaaliset taidot
• erityisongelmien asianmukainen huomiointi: päiväkoti, koulu
• ikätasoisen tiedon ja ymmärryksen saaminen, kun perheessä tai itsellä on vaikeuksia tai sairauksia

Kun yksittäinen lapsi tarvitsee yhteisöllisen oppilashuollon lisäksi muutakin tukea, tehdään laaja-alaista hyvinvointityötä (esim. lapsen havainnointi ja arkituen tiivistäminen, keskustelutuokiot/tapaamiset huoltajien kanssa) tai tarjotaan monialaista yksilökohtaista oppilashuoltoa (psykologin, kuraattorin tai terveydenhoitajan palveluja tai asiantuntijaryhmän kuten perhetyöryhmän palveluja). Esiopetuksessa ryhmän kasvattajien yhteistyökumppaneina toimivat tarvittaessa erityislastentarhanopettajat.

Kun esiopettaja havaitsee lapsella lisätuen tarvetta, hän arvioi tukitarpeita yhdessä erityislastentarhanopettajan kanssa. Esiopettaja tai erityislastentarhanopettaja konsultoi tarvittaessa koulupsykologia tai koulukuraattoria −lähtökohtaisesti psykologille viedään yksilötason kysymykset ja kuraattorille ryhmätasoiset. Koulupsykologi tai esim. perhetyöryhmä voi ohjata lapsen/perheen perheneuvolan psykologille silloin, kun kysymykset kuuluvat perheneuvolan vastuualueeseen.

Lapsella ja huoltajalla on mahdollisuus saada seitsemän vuorokauden kuluessa kuraattori- tai psykologipalvelua esimerkiksi lapsen kehitykseen ja kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä. Kiireellisessä tapauksessa palveluja saa saman tai seuraavan päivän aikana, ja ammattitoimijat määrittävät tarpeen kiireellisyyden.

　

Esiopetuksen henkilökunta voi tarvittaessa konsultoida koulupsykologia, koulukuraattoria tai neuvolaterveydenhoitajaa. Huoltajien suostumuksella esiopetuksen kasvattajat voivat pyytää psykologia tai kuraattoria esiopetusryhmään, jotta voidaan yhdessä suunnitella tukea tälle tietylle lapselle.

Yksilökohtaiseen oppilashuoltoon kuuluvat lisäksi neuvolan tarjoamat ikäkausitarkastukset, joissa pohditaan mm. lapsen kouluvalmiuksia. Esiopetusvuoden aikana huoltajat voivat halutessaan konsultoida neuvolaterveydenhoitajaa. Kesällä ennen perusopetuksen alkua kouluterveydenhoitaja tekee jo osan seuraavan vuoden kouluterveydenhuollon tarkistuksia.

Päiväkodinjohtajan rooli yksilökohtaisessa oppilashuollossa pohjautuu tilanneharkintaan ja huoltajien suostumukseen. Vähintään hänen on oltava yksikkönsä johtamisen kannalta riittävän perillä lasten, lapsiryhmien ja henkilökunnan tilanteista. Joissakin tapauksissa myös aktiivisempi rooli on perusteltu kuten osallistuminen monialaisen asiantuntijaryhmän kokoukseen yksittäisen lapsen asiassa.

Kun lapsen sairaus (esim. diabetes) vaatii hoitoa tai lääkitystä esiopetuksessa, päiväkodin johtaja sopii palvelusopimusta tehtäessä huoltajien kanssa tarvittavat toimintamallit ja informoi niistä henkilökuntaa. Lääkityksen suhteen käytetään pohjana Kauniaisten lääkehoitosuunnitelmaa (http://www.kauniainen.fi/files/2534/Kauniaisten_kaupungin_laakehoitosuunnitelma.pdf). Erityisruokavalion määrittelyyn on oma lomakkeensa (http://www.kauniainen.fi/files/6327/Erityisruokavaliot_Kauniainen_2015.pdf). Jos lapsi on sairaalaopetuksessa, esiopetusryhmän opettaja on esiopetuksen yhdyshenkilönä sairaalan opetushenkilökunnalle.

Esiopetusryhmän kasvattajat vastaavat arjessa lapsen tuen tarpeisiin, ja tarvittaessa, huoltajan niin toivoessa, koulupsykologi tai -kuraattori voi tarjota yksilökäyntien mahdollisuuden. Laajempaa yhteistyötä tarvittaessa huoltajien luvalla kootaan monialainen asiantuntijaryhmä. Ryhmän kokoonpano vahvistetaan kirjallisella suostumuslomakkeella. Huoltajat voivat toivoa myös perheen läheisiä mukaan ryhmään. Asiantuntijaryhmä valitsee keskuudestaan vastuuhenkilön.

Asiantuntijaryhmän tapaamisissa vuorovaikutus on avointa, kunnioittavaa ja luottamuksellista. Huoltajien ajatuksia kuullaan ja yhdessä pohditaan, miten huoltajat voivat tukea lasta hänen kehityksessään. Myös lasta kuullaan hänen kehitystasonsa huomioiden. Asiantuntijaryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa lapsen asiassa tarpeellisiksi katsomiltaan asiantuntijoilta perheen henkilöyttä paljastamatta.

Kun asiantuntijaryhmä käsittelee yksittäisen lapsen asiaa, oppilashuollon toteuttamisen kannalta olennainen tieto kirjataan oppilashuoltokertomukseen. Kirjaajana toimii ryhmässä sovittu henkilö. Oppilashuoltokertomus laaditaan jatkuvaan, aikajärjestyksessä etenevään muotoon. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisesti kertomukseen kirjataan:

• yksittäisen lapsen nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot,
• kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa,
• kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa,
• asian aihe ja vireille panija,
• lapsen tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet kuten arviot, tutkimukset ja selvitykset,
• toteutetut toimenpiteet kuten yhteistyö eri tahojen kanssa sekä aiemmat ja nykyiset tukitoimet,
• tiedot asian käsittelystä ryhmän kokouksessa, tehdyt päätökset ja niiden toteuttamissuunnitelma sekä
• toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot.

Oppilashuoltokertomukseen kirjataan mukana olevien toimijoiden omista rekistereistä sellainen informaatio, jota koko monialainen asiantuntijaryhmä tarvitsee oppilashuoltoa toteuttaessaan. Kukin toimija huolehtii, että hänen hallussaan oleva keskeinen tieto otetaan mukaan oppilashuoltokertomukseen.

Oppilashuoltokertomuksen tiedot ovat terveys- ja sosiaalihuollollisia, kun taas lapsen oppimiseen liittyvä tieto talletetaan kolmiportaisen tuen asiakirjoiksi. Oppilashuoltokertomuksen sisällöistä näihin pedagogisiin asiakirjoihin lisätään vain sellaiset tiedot, jotka liittyvät suoraan oppimisen tukemiseen. Huoltajien antamat, oppimisen tukemiseen tarvittavat oppilashuollolliset asiakirjat (esim. puheterapeutin/toimintaterapeutin lausunto, erikoissairaanhoidon yhteenvedot) säilytetään esiopetusvuoden ajan päiväkodissa lapsen papereissa. Asiakirjat palautetaan esiopetusvuoden päättyessä vanhemmille/huoltajille.

Asiantuntijaryhmän jäsenet saavat vaihtaa tietoa keskenään. Jos asiantuntijaryhmän ulkopuoliselle annetaan oppilashuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on merkittävä, mitä tietoja, kenelle ja millä perusteella tietoja on luovutettu. Lapsen hyvinvoinnin kannalta voi olla tärkeää siirtää tietoa −huoltajien suostumuksella −esimerkiksi esiopetusryhmän tai päiväkodin toisen ryhmän kasvattajille, koulun toimijoille tai perheneuvolaan. Päiväkodin johtajaa on usein tarpeellista tiedottaa, jotta hän on johtamisen näkökulmasta riittävän perillä ryhmän tilanteesta. Periaatteena oppilashuollollisen tiedon siirrossa on, että huoltajilta pyydetään siihen lupa.

Lapsen yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilashuollosta vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Kun pohditaan tiedon siirtämisen tarvetta, niin tiedon luovuttaja joutuu aina harkitsemaan tiedon siirtämisen välttämättömyyttä. Silloin on pohdittava, onko kysymys sellaisesta tiedosta, joka on välttämätön esim. lapsen tai muiden lasten turvallisuuden varmistamiseksi. Luovutettava tieto voi koskea muun muassa sellaista lapsen sairautta, joka tulee ottaa esiopetustilanteissa huomioon (esim. tieto lapsen sairastamasta diabeteksesta).

Kun viranomaisella on lakiin perustuva oikeus saada tietoja (tiedonsaantioikeus), niin heidän pyytämänsä tiedot luovutetaan heille ilman erillisiä pyyntöasiakirjoja. Näitä tiedonsaantioikeuksia määrittelevät poliisilaki (§35, momentti 1) ja laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (§20, momentti 1). Tietoja pyytävän viranomaisen on perusteltava pyyntönsä asianmukaisella lainkohdalla.

Kun erikoissairaanhoidosta pyydetään lapsen tietoja, ja heillä on jo huoltajien suostumus tietojen luovuttamiseen, ei esiopetuksesta tarvitse pyytää erillistä suostumusta. On myös tilanteita, joissa tietojen luovutukselle ei ole lupaa: esimerkiksi huoltajuusriitojen yhteydessä asianajajat saattavat pyytää tietoja myös silloin, kun heillä ei ole siihen virallista oikeutta.

Kun yhteistyötaho pyytää kirjallisesti tiedon luovuttamista, tämä luovutuspyyntö talletetaan lapsen oppilashuoltokertomuksen yhteyteen. Pyytäjälle annetaan vain hänen kannaltaan välttämättömät tiedot esim. lausunnon muodossa, ja tällaisesta lausunnosta jätetään kopio oppilashuoltorekisteriin.

Jos lapsi siirtyy toisen opetuksen järjestäjän opetukseen, aikaisemman opetuksen järjestäjän on pyydettävä lapsen huoltajan suostumus siihen, että uudelle opetuksen järjestäjälle voidaan siirtää oppilashuollon asiakasrekisteristä sellaiset salassa pidettävät tiedot, jotka ovat tarpeellisia oppilashuollon jatkuvuuden kannalta. Sen sijaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot toimitetaan salassapidon estämättä viipymättä toiselle esi- tai perusopetuksen järjestäjälle. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden esi- tai perusopetuksen järjestäjän pyynnöstä.

Oppilashuoltokertomukset sekä muut oppilashuollon tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä lasta koskevat asiakirjat tallennetaan oppilashuoltorekisteriin. Oppilashuoltorekisteriin tallennetut tiedot, jotka koskevat yksittäistä lasta tai muuta yksityistä henkilöä, ovat salassa pidettäviä. Rekisterit sijaitsevat varhaiskasvatuspäällikön työhuoneessa, ja varhaiskasvatuspäällikkö määrittelee tapauskohtaisesti käyttöoikeudet rekisteriin tallennettuihin tietoihin ja päättää tietojen luovuttamisesta.

Oppilashuoltosuunnitelmat

Kauniaisissa oppilashuollon toteutumista seuraa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen johtoryhmä Tejo. Kuraattorit ja psykologit kirjaavat omat asiakaskäyntinsä ja yhteisöllisen oppilashuoltotyön esiopetuksessa asiakastietojärjestelmään voimassa olevien säädösten mukaisesti.

Päiväkotikohtaisesti johtaja ja esiopettaja huolehtivat siitä, että varhaiskasvatuspäällikölle lähetettävässä esiopetusvuoden toimintasuunnitelmassa kuvataan myös yhteisöllisen oppilashuollon tilanne ja tavoitteet. Keväällä toimintasuunnitelman arvioinnin yhteydessä tehdään yhteenveto siitä, miten yhteisöllistä oppilashuoltoa on vuoden aikana edistetty.

Esiopetusyksiköissä laadittaviin yksikkökohtaisiin esiopetussuunnitelmiin sisältyvät oppilashuoltosuunnitelmat tarkistetaan ainakin silloin, kun Opetushallitus on päivittänyt ohjausasiakirjoja, sekä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittämisen yhteydessä.