2. Esiopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet
Esiopetus on tärkeä ajanjakso lapsen elämässä. Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla on mahdollisuus innostua, kokeilla ja oppia uutta. Leikkiessään ja toimiessaan erilaisissa oppimisympäristöissä lapset laajentavat osaamistaan eri tiedon- ja taidonaloilla. Esiopetuksessa lapsilla on tilaisuuksia monipuoliseen vuorovaikutukseen ja sosiaalisten taitojensa vahvistamiseen. Tavoitteena on, että lapset oppivat arvostamaan ihmisten yhdenvertaisuutta ja omaa ainutlaatuisuuttaan.
Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat lapsen kasvun ja oppimisen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden ja perustan elinikäiselle oppimiselle. Esiopetuksen keskeisenä tehtävänä on edistää lapsen kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytyksiä. Toimintaa suunnitellaan lapsilähtöisesti ja sen tehtävä on vahvistaa lapsen myönteistä minäkuvaa ja käsitystä itsestään oppijana. Esiopetusta kehitetään inkluusion periaatteiden mukaisesti. Esiopetuksella on suuri merkitys lasten kasvun ja oppimisen tuen tarpeiden varhaisessa havaitsemisessa, tuen antamisessa ja samalla vaikeuksien ehkäisemisessä.
2.1 Esiopetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet
Huoltajan on huolehdittava siitä, että lapsi osallistuu esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville lapsille oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna esiopetusta. Esiopetusta voidaan järjestää päiväkodeissa ja kouluissa. Esiopetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet perustuvat Suomen perustuslakiin, perusopetuslakiin ja -asetukseen ja sen nojalla annettuun valtioneuvoston asetukseen, oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin sekä esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Opetuksen järjestämisessä on otettava huomioon myös velvoitteet, jotka tulevat muusta lainsäädännöstä sekä kansainvälisistä sopimuksista, joihin Suomi on sitoutunut. Tällaisia ovat muun muassa yhdenvertaisuuslaki, tasa-arvolaki, Euroopan ihmisoikeuksien sopimus ja YK:n lapsen oikeuksien sopimus.
Esiopetuksen opetuskieli on joko suomi tai ruotsi. Opetuskielenä voi olla myös saame, romani tai viittomakieli. Lisäksi osa opetusta voidaan antaa muulla kuin edellä mainituilla perusopetuslain mukaisilla opetuskielillä, jos se ei vaaranna lasten mahdollisuuksia seurata opetusta. Tästä määrätään tarkemmin luvussa 4.4.
Perusopetuslain mukaan esiopetuksen tavoitteena on osaltaan tukea lasten kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Laissa säädetään, että esiopetuksen tavoitteena on osana varhaiskasvatusta parantaa lasten oppimisedellytyksiä. Esiopetuksella on myös sivistystehtävä ja tasa-arvoisuuden edistämisen tehtävä ja opetuksen tulee turvata riittävä yhdenvertaisuus koko maassa. Opetuksen ja kasvatuksen tarkemmista tavoitteista säädetään valtioneuvoston asetuksessa.
Esiopetus kestää yleensä yhden lukuvuoden, ja sitä annetaan vähintään 700 tuntia. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten esiopetuksen toteuttamisen vaihtoehdot kuvataan luvussa 5.5. Esiopetusta järjestettäessä otetaan huomioon, että opetukseen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus käyttää muita varhaiskasvatuspalveluja.
Esiopetus toteutetaan esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden pohjalta laaditun paikallisen opetussuunnitelman mukaisesti. Esiopetuksessa otetaan myönteisellä tavalla huomioon lasten erilaiset kielelliset, kulttuuriset, katsomukselliset ja uskonnolliset taustat. Lasten mielipiteitä kuunnellaan ja heidän identiteettiensä kehittymistä tuetaan.
Esiopetusta koskeva lainsäädäntö korostaa huoltajien osallisuutta. Huoltajilla on oikeus saada tietoa esiopetuksen tavoitteista ja toiminnasta jo ennen esiopetukseen ilmoittautumista sekä lapsensa esiopetuspäivästä esiopetuksen aikana. Huoltajien mielipiteitä ja tietoja kuullaan sekä heidän antamaansa palautetta hyödynnetään esiopetuksen kehittämisessä.
Esiopetus, opetuksessa käytettävät oppimateriaalit ja välineet sekä tarvittava oppilashuolto ovat maksuttomia. Lapsille on tarjottava jokaisena esiopetuspäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty, täysipainoinen, maksuton ateria, ja ruokailutilanteen on oltava ohjattu.
Esiopetukseen osallistuvalla lapsella on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Turvallisuus otetaan huomioon oppimisympäristöissä ja kaikessa esiopetuksen toiminnassa. Lasten kokeman turvallisuuden perustana ovat keskinäiseen kunnioitukseen ja huolenpitoon perustuva toimintakulttuuri ja esiopetukseen soveltuvat oppimisympäristöt. Turvallisuuteen liittyviä tehtäviä käsitellään tarkemmin luvuissa 3 ja 6. Opetuksen järjestämisessä otetaan lisäksi huomioon työsuojeluun liittyvät säännökset, henkilötietoja koskevat säännökset sekä lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämistä ohjaavat määräykset. Esiopetuksessa käytetään tarvittaessa perusopetuslain mukaisia kasvatuskeskusteluja ja kurinpidollisia keinoja esiopetukseen soveltuvalla tavalla. Opetuksen järjestäjä huolehtii lain edellyttämän suunnitelman laatimisesta joko erillisenä tai osana paikallista opetussuunnitelmaa.
Kunta tai esiopetuksen järjestämiseen luvan saanut muu opetuksen järjestäjä voi hankkia esiopetuspalvelut julkiselta tai yksityiseltä palveluiden tuottajalta. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään esiopetusta koskevien säädösten, järjestämisluvan sekä näiden opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti.
2.2 Esiopetuksen tehtävä osana oppimisen polkua
On tärkeää, että Varhaiskasvatus, siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat lasten kasvun ja oppimisen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. On tärkeää, että opettajat sekä muu henkilöstö tuntevat oppimisen polun eri vaiheet, niiden keskeiset tavoitteet, ominaispiirteet ja käytännöt. Lasten kasvun tukemisen ja oppimisen (kuvatulla) sujuvuuden vuoksi siirtymävaiheet suunnitellaan ja niitä arvioidaan yhdessä. (luvussa 3.3 tavalla). Opetus- ja muu henkilöstö tekevät huoltajien kanssa yhteistyötä lasten oppimisen polun kaikissa vaiheissa. Tavoitteena on, että kunkin lapsen oppimisen polku varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja edelleen perusopetukseen jatkuu joustavasti lapsen tarpeista lähtevänä. (Tämän varmistamisessa henkilöstön yhteistyön ja osaamisen suunnitelmallisella johtamisella esiopetusyksiköissä ja opetuksen järjestäjän tasolla on tärkeä merkitys.)
(Valtioneuvoston asetuksen mukaan) Esiopetuksen erityisenä tavoitteena on edistää yhteistyössä huoltajien kanssa lasten kehitys- ja oppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lasten sosiaalisia taitoja ja tervettä itsetuntoa leikin ja myönteisten oppimiskokemusten avulla. Esiopetuksessa käytetään varhaiskasvatukseen soveltuvaa pedagogiikkaa ja kunnioitetaan lasten mielenkiinnon kohteita opetuksen järjestämisessä. Leikki eri muodoissaan on vahvasti läsnä esiopetuksen toiminnassa. Huoltajat ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Kasvun ja oppimisen tuen sekä oppilashuollon järjestämisessä tehdään tarvittaessa yhteistyötä monialaisesti.
Esiopetus on tavoitteellista toimintaa.( Opetuksen tavoitteet määrittyvät opetussuunnitelman perusteiden ja niiden pohjalta laaditun paikallisen opetussuunnitelman mukaan. Lasten osaamistasolle ei opetussuunnitelmassa aseteta yhteisiä tavoitteita.) Yksilöllisesti pohditut tavoitteet hyödyttävät lasten kasvua ja oppimista, joten opettaja keskustelee kunkin lapsen yksilöllisistä tarpeista, toiveista ja oppimisen tavoitteista lapsen ja hänen huoltajansa kanssa. Esiopetuksen henkilöstö ottaa nämä tarpeet ja toiveet huomioon opetusta suunniteltaessa sekä oppimisympäristöjen kehittämisessä. Tavoitteellisuuden lisäämiseksi opettaja laatii yhteistyössä lapsen ja huoltajan kanssa (laatia) kullekin lapselle oppimissuunnitelman. (Oppimissuunnitelma on laadittava, mikäli lapsi saa tehostettua tukea) Erityisen tuen piirissä oleville lapsille laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS).
Esiopetuksessa seurataan ja tuetaan kunkin lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä. Tavoitteena on samalla pyrkiä ennaltaehkäisemään mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia. Lapsen minäkäsitys vahvistuu arvostavan vuorovaikutuksen, monipuolisten oppimiskokemusten sekä kannustavan palautteen avulla. Esiopetuksen aikana lapset tutustuvat lähiympäristöön, sen ihmisiin ja luontoon sekä näiden moninaisuuteen. Leikillä ja mielikuvituksen käytöllä on tärkeä merkitys lasten myönteisen kehityksen sekä uusien tietojen ja taitojen opettelun kannalta. Esiopetus tarjoaa lapsille tilaisuuksia vuorovaikutukseen, ilmaisun eri muotoihin ja uusiin kokemuksiin. Lasten mielenkiinnon kohteisiin tutustutaan yhdessä erilaisissa oppimisympäristöissä. Näin lapsille avautuu mahdollisuuksia ystävyyteen, oppimisen iloon ja uusiin kiinnostuksen kohteisiin.
Kun huoltaja on ilmoittanut lapsen esiopetukseen, lähtökohtana on, että lapsi osallistuu kaikkeen toimintaan (Opetuksen järjestäjä päättää ja tiedottaa huoltajille lapsen. sairaudesta tai muusta syystä johtuvan vapautuksen hakemiseen liittyvistä käytännöistä.) Huoltaja, opettaja sekä esiopetuksen järjestämiseen osallistuva henkilöstö huolehtivat yhteistyössä lasten säännöllisestä osallistumisesta esiopetukseen.
2.3 Arvoperusta
Esiopetus perustuu käsitykseen lapsuuden itseisarvoisesta merkityksestä. Jokainen lapsi on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Jokaisella lapsella on oikeus tulla kuulluksi, nähdyksi, huomioon otetuksi ja ymmärretyksi yksilönä ja yhteisönsä jäsenenä. Lapsilla on oikeus oppia sekä rakentaa käsitystään itsestään ja maailmasta omien lähtökohtiensa mukaisesti.
Lapsilla on oikeus oppia leikkien ja iloita oppimastaan. Lasten aikaisemmat kokemukset ja taidot ovat osa heidän oppimisen polkuaan. Lasten erilaisuutta sekä erilaisia tapoja toimia ja oppia arvostetaan. Lasten käsityksiä ja mielipiteitä pidetään tärkeinä, ja he osallistuvat oppimisympäristöjen rakentamiseen sekä edellytystensä mukaan toiminnan suunnitteluun ja arviointiin. Lapsia rohkaistaan yhdessä tekemiseen ja yhteisöllisyyteen.
Jokaisella lapsella on oikeus hyvään opetukseen. Kannustava palaute ja oikeudenmukainen kohtelu kuuluvat hyvään esiopetukseen. Lapsilla on oikeus ilmaista itseään ja ajatuksiaan, käsitellä tunteita ja ristiriitoja sekä kokeilla ja opetella uusia asioita. Esiopetus tukee lasten kykyä ymmärtää arvoja, noudattaa terveellisiä elämäntapoja sekä kehittää tunnetaitojaan ja kauneudentajuaan.
Esiopetuksen henkilöstön ja huoltajien yhteistyö auttaa turvaamaan lasten hyvinvointia. Esiopetuksen henkilöstön avoin ja kunnioittava suhtautuminen erilaisiin perheisiin sekä kotien erilaisiin katsomuksiin, uskontoihin, perinteisiin ja kasvatusnäkemyksiin on rakentavan vuorovaikutuksen ja opetuksen perusta.
Esiopetuksessa noudatetaan kestävän elämäntavan periaatteita ja otetaan huomioon sen eri ulottuvuudet: sosiaalinen, kulttuurinen, taloudellinen ja ekologinen. Esiopetus toimintaympäristönä tukee lasten tasa-arvoisuutta. Siihen sisältyvät muun muassa mielipiteiden ja sukupuolten tasa-arvo. Esiopetus edistää lasten mahdollisuuksia kehittää kykyjään ja tehdä valintoja ilman sukupuolesta johtuvia ennakko-odotuksia ja rajoituksia. Tasa-arvopyrkimyksiä täydentää laaja-alainen yhdenvertaisuuden periaate. Opetus on lapsia puoluepoliittisesti, uskonnollisesti ja katsomuksellisesti sitouttamatonta. Esiopetusta ei saa käyttää kaupallisen vaikuttamisen kanavana.
2.4 Oppimiskäsitys
Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jonka mukaan lapset omaksuvat uusia tietoja ja taitoja vuorovaikutuksessa toisten lasten, opettajien, eri yhteisöjen ja lähiympäristön kanssa. Oppiminen on kokonaisvaltainen tapahtuma, jossa toiminta, tunteet, aistihavainnot, keholliset kokemukset ja ajattelu yhdistyvät. Olennaista oppimisessa on lasten oma toiminta ja luottamus omiin mahdollisuuksiinsa oppijana. Lisäksi lasten tahdolla ja kehittyvällä taidolla toimia yhdessä on merkitystä oppimiselle. Lapset oppivat esiopetuksessa leikkien, liikkuen, tutkien, erilaisia työtehtäviä tehden, itseään ilmaisten sekä taiteisiin perustuvassa toiminnassa. Myönteiset tunnekokemukset, ilo ja uutta luova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista.
Oppimisen lähtökohtana ovat kunkin lapsen aiemmat kokemukset ja hänen osaamisensa. On tärkeää, että uusilla opittavilla tiedoilla ja taidoilla on yhteys lasten arkeen ja kokemusmaailmaan. Esiopetuksen ohjatussa toiminnassa ja leikissä lapset opettelevat toimimaan yhteistyössä muiden kanssa ja asettamaan tavoitteita omalle ja yhteiselle toiminnalle. Lapsia kuunnellaan, kuullaan ja heidän kanssaan keskustellaan sekä ohjataan heitä ottamaan huomioon toiset. Näin lapsille syntyy kokemus ryhmän ja yhteisön jäsenyydestä. Tavoitteena on, että uusien tietojen ja taitojen oppiminen herättää lapsissa halun oppia lisää.
2.5 Laaja-alainen osaaminen esiopetuksessa
Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja tilanteen edellyttämällä tavalla. Laaja-alaisen osaamisen kehittyminen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu läpi elämän. Se vahvistuu vähitellen oppimisen polun aikana eri tiedon- ja taidonaloihin liittyvässä opiskelussa sekä arjen toiminnassa ja vuorovaikutuksessa. Laaja-alaisen osaamisen tarve korostuu ympäröivän maailman muuttuessa. Ihmisenä kasvaminen, opiskelu ja työn teko sekä kansalaisena toimiminen edellyttävät nyt ja tulevaisuudessa laaja-alaista, tiedonalarajat ylittävää osaamista.
Laaja-alaisen osaamisen kehittämisen tehtävä otetaan huomioon kaikessa esiopetuksen toiminnassa: toimintakulttuuria ja oppimisympäristöjä kehitettäessä sekä kasvatus- ja opetustyössä. Tehtävä perustuu valtioneuvoston asetuksen periaatteelle tarkastella opetusta kokonaisuutena. Sen toteutuminen edellyttää suunnitelmallista työskentelyä ja tavoitteiden toteutumisen arviointia sekä esi- ja perusopetuksen yhteistyötä.
Laaja-alaisen osaamisen kehittyminen edistää lasten kasvua yksilöinä ja yhteisönsä jäseninä. Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet tukevat heidän valmiuttaan suuntautua elinikäisen oppimisen polulle ja luovat pohjaa kestävän elämäntavan omaksumiselle. Esiopetuksessa painopisteenä ovat kestävän elämäntavan sosiaaliset ja kulttuuriset näkökulmat. Lasten laaja-alaisen osaamisen kehittymiseen vaikuttaa opeteltavia tietosisältöjä enemmän se, miten esiopetuksessa työskennellään, millaisiksi oppimisympäristöt rakennetaan sekä miten lasten oppimista ja hyvinvointia tuetaan.
Ajattelu ja oppiminen
Ajattelun ja oppimisen taidot kehittyvät vuorovaikutuksessa ja muodostavat perustan muun osaamisen kehittymiselle ja elinikäiselle oppimiselle. Tiedon määrä ja sen nopea uudistuminen edellyttävät taitoja uuden omaksumiseen sekä oman oppimisen ohjaamiseen. Tiedon jäsentäminen ja uuden luominen edellyttävät luovaa ja kriittistä ajattelua. Esiopetuksen tehtävä on rohkaista ja auttaa lapsia kehittämään ajattelun ja oppimisen taitojaan sekä vahvistaa lasten luottamusta omaan osaamiseensa.
Lasten muistin ja mielikuvituksen kehittymistä tuetaan esimerkiksi lorujen, musisoinnin ja draamatoiminnan avulla. Leikin, pelien ja erilaisten ongelmanratkaisu- ja tutkimustehtävien käyttö tarjoaa lapsille elämyksiä sekä oivaltamisen ja uuden löytämisen iloa. Monipuolinen liikkuminen ja havaintomotoriset harjoitukset tukevat lasten oppimista. Lapsia kannustetaan kokeilemaan ja opettelemaan myös heille vaativia asioita ja heitä ohjataan kysymään ja kyseenalaistamaan. Heitä rohkaistaan iloitsemaan onnistumisista ja kannustamaan toisia sekä samalla olemaan lannistumatta epäonnistumisista. Toimintaa dokumentoidaan, siitä keskustellaan, ja sen onnistumista pohditaan yhdessä lasten kanssa. Samalla autetaan lapsia havaitsemaan edistymistään ja oppimistaan.
Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
Vuorovaikutustaidoilla sekä kyvyllä ilmaista itseään ja ymmärtää muita on tärkeä merkitys yksilön toimintakyvylle ja hyvinvoinnille kulttuurisesti monimuotoisessa maailmassa. Taito kuunnella, tunnistaa ja ymmärtää eri näkemyksiä kuuluu hyvään vuorovaikutukseen ja kulttuuriseen osaamiseen. Myönteisten ihmissuhteiden luominen ja ongelmatilanteiden rakentava ratkaiseminen edellyttävät yhteistyötaitoja. Esiopetuksen tehtävä on tarjota lapsille mahdollisuuksia harjoitella vuorovaikutus- ja ilmaisutaitoja turvallisesti vertaisryhmän ja lähiyhteisön aikuisten kanssa.
Lapsia rohkaistaan tutustumaan toisiin ihmisiin ja toimimaan heidän kanssaan. Juhlat, leikit ja yhteistyöhön perustuva toiminta luovat mahdollisuuksia harjoitella käyttäytymistä eri tilanteissa ja erilaisten ihmisten kanssa. Lapsia kohdellaan arvostavasti ja heitä ohjataan ystävällisyyteen ja hyviin tapoihin. Lasten kanssa tutustutaan lähiympäristöön ja sen kulttuuriseen monimuotoisuuteen. Lapsia ohjataan arvostamaan oman ja toisten perheiden perinteitä ja tapoja. Lasten kielitietoisuuden kehittymistä tuetaan ja heitä rohkaistaan ilmaisemaan itseään eri keinoin.
Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
Itsestä huolehtiminen, terveyteen ja turvallisuuteen sekä arjen teknologian hallintaan liittyvät taidot ovat tärkeitä kaikille. Kyse on yksilön hyvinvoinnista sekä kestävään elämäntapaan sitoutumisesta. Esiopetuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin liittyviä taitoja sekä ohjata heitä tekemään kestävän elämäntavan mukaisia valintoja. Esiopetuksessa tuetaan lasten myönteistä suhtautumista tulevaisuuteen.
Esiopetuksessa lapsia ohjataan edellytystensä mukaan huolehtimaan itsestään, toisista, omista tavaroista ja yhteisestä ympäristöstä. Opetuksessa ja yhteistyössä huoltajien kanssa käsitellään lasten arkielämän rytmiä sekä ruokailun ja levon merkitystä. Erityisesti kiinnitetään huomiota monipuoliseen ja riittävään liikuntaan lasten hyvinvoinnin ja oppimisen edellytyksenä. Lasten kanssa pohditaan heidän hyvää oloaan edistäviä ja haittaavia tekijöitä. Lapsia ohjataan toimimaan turvallisesti lähiliikenteessä. Heitä ohjataan pyytämään ja hakemaan apua tarvittaessa. Lasten kanssa kokeillaan teknologisia ratkaisuja ja harjoitellaan laitteiden ja välineiden turvallista käyttöä.
Monilukutaito
Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten viestien tulkinnan ja tuottamisen taitoja. Se liittyy kiinteästi ajattelun ja viestinnän taitoihin ja kykyyn hankkia, muokata, tuottaa, esittää, arvioida ja arvottaa tietoa erilaisissa ympäristöissä ja tilanteissa. Tietoa voidaan tuottaa ja esittää sanallisten, kuvallisten, numeeristen tai muiden symbolijärjestelmien tai näiden yhdistelmien avulla. Monilukutaito sisältää erilaisia lukutaitoja, kuten peruslukutaidon, numeerisen lukutaidon, kuvalukutaidon ja medialukutaidon. Monilukutaitoon liittyy laaja tekstikäsitys, jonka mukaan tekstit voivat olla muun muassa kirjoitettuja, puhuttuja, audiovisuaalisia tai digitaalisia. Monilukutaidon eri osa-alueet ovat yksilön, ihmisten keskinäisen vuorovaikutuksen, yhteiskunnan, kansalaisuuden ja työelämän näkökulmasta keskeisiä perustaitoja. Monilukutaidon kehittyminen luo perustaa muulle oppimiselle ja opiskelulle. Monilukutaidon kehittyminen alkaa jo varhaislapsuudessa ja jatkuu koko elämän ajan. Esiopetuksen tehtävä on tukea lasten monilukutaidon kehittymistä yhteistyössä huoltajien kanssa.
Lapsia kannustetaan tutkimaan, käyttämään ja tuottamaan erilaisia viestejä. Niiden avulla opetellaan ilmaisua ja vuorovaikutusta ja niiden herättämiin ajatuksiin ja tunteisiin eläydytään yhdessä. Lasten kuvalukutaidon, kirjoittamisen, lukemisen ja numeerisen lukutaidon sekä medialukutaidon kehittymistä tuetaan. Monilukutaitoisiksi kehittyäkseen lapset tarvitsevat aikuisen mallia sekä rikasta tekstiympäristöä, lasten tuottamaa kulttuuria sekä lapsille soveltuvia kulttuuripalveluja, kuten elokuvia, leikkiloruja ja musiikkia. Lasten osallisuus vahvistuu monilukutaidon kehittymisen myötä. Samalla lasten maailma avautuu, jäsentyy ja saa uusia merkityksiä.
Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen
Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen on tärkeä kansalaistaito. Sitä tarvitaan lasten ja perheiden arjessa, ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Se on osa monilukutaitoa sekä media- ja opiskelutaitoja, joita tarvitaan opiskelussa ja työelämässä. Esiopetuksen tehtävä on kotien rinnalla edistää lasten tieto- ja viestintäteknologista osaamista.
Opetuksessa tutustutaan erilaisiin tieto- ja viestintäteknologisiin välineisiin, palveluihin ja peleihin. Tieto- ja viestintäteknologian avulla tuetaan lasten vuorovaikutustaitoja, oppimisen taitoja sekä vähitellen kehittyvää kirjoitus- ja lukutaitoa. Mahdollisuudet kokeilla ja tuottaa itse edistävät lasten luovan ajattelun ja yhteistoiminnan taitoja. Lapsia ohjataan omaksumaan turvallisia ja ergonomisia käyttötaitoja.
Osallistuminen ja vaikuttaminen
Aktiivinen ja vastuullinen osallistuminen ja vaikuttaminen luovat perustaa demokraattiselle ja kestävälle tulevaisuudelle. Tämä edellyttää yksilöltä taitoa ja halua osallistua yhteisön toimintaan sekä luottamusta omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Lasten oikeuksiin kuuluvat kuulluksi tuleminen ja osallisuus omaan elämäänsä vaikuttavissa asioissa. Esiopetuksessa kunnioitetaan näitä demokratian toteutumisen keskeisiä periaatteita. Esiopetuksen tehtävä on tukea lasten vähitellen kehittyviä osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja.
Esiopetuksen toimintaa suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhdessä lasten, esiopetuksen henkilöstön ja huoltajien kanssa. Kun lapset ovat mukana vaikuttamassa, he oppivat samalla hahmottamaan yhteisten sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkitystä. Lasten arvostava kohtaaminen, heidän ajatustensa kuunteleminen ja yhdessä toisten lasten ja aikuisten kanssa toimiminen vahvistavat lasten osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja. Lapsia kannustetaan auttamaan toisia ja pyytämään tarvittaessa apua. Lasten on tärkeä saada kokea ja tietää, että he lapsina ovat oikeutettuja aikuisten apuun ja suojeluun.
2.6 Paikallisesti päätettävät asiat
Paikallista opetussuunnitelmaa laadittaessa on tärkeää keskustella, mitä tässä luvussa määrätyt esiopetuksen tehtävät ja yleiset tavoitteet merkitsevät ja miten esiopetukselle asetettujen tavoitteiden toteutumisesta voidaan huolehtia.
Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan
esiopetuksen järjestäminen ja sitä ohjaavat velvoitteet paikallisesta näkökulmasta
esiopetuksen tehtävä osana oppimisen polkua paikallisesta näkökulmasta
esiopetuksen arvoperusta ja sitä mahdollisesti täydentävät paikalliset näkökulmat
oppimiskäsitys ja sitä mahdollisesti täydentävät paikalliset näkökulmat
laaja-alaisen osaamisen tavoitteet ja niihin mahdollisesti liittyvät paikalliset painotukset sekä ne toimenpiteet, joiden avulla tavoitteiden toteutumista arvioidaan ja kehitetään.
Arvoperusta ja oppimiskäsitys sekä laaja-alaisen osaamisen tavoitteet otetaan huomioon ja niitä syvennetään esiopetuksen toimintakulttuuria, opetuksen toteuttamista, kasvun ja oppimisen tukea ja oppilashuoltoa käsittelevissä osissa opetussuunnitelmaa.
Esiopetus on opetussuunnitelmaan perustuvaa lasten kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytyksiä tukevaa opetusta vertaisryhmässä. Lapsi saa esiopetuksen työpäivinä opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilashuoltoa, ohjausta sekä riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä.
Varhaiskasvatus, esiopetus ja alkuopetus muodostavat suunnitelmallisen jatkumon, joka on lapselle kehityksellisesti, kasvatuksellisesti ja opetuksellisesti eheä kokonaisuus. Elinikäisen oppimisen polun alkuvaiheet ovat lapsen hyvinvoinnin, minäkäsityksen, oppimismotivaation ja oppimisvalmiuksien muodostumisen kannalta merkitseviä. Esiopetuksessa tarjotaan jokaiselle lapselle häntä arvostavaa tavoitteellista hoitoa, opetusta ja kasvatusta vertaisryhmässä, ja siten edistetään lapsen suotuisia kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytyksiä.
Kauniaisissa kunnallista esiopetusta annetaan suomeksi ja ruotsiksi. Ruotsinkielistä esiopetusta annetaan ruotsinkielisissä päiväkodeissa ja oleville lapsille sekä kielikylpynä suomen kieltä äidinkielenään puhuville lapsille. Yksityisen varhaiskasvatuksen piirissä Kauniaisissa voidaan antaa esiopetusta myös muilla kielillä kuin suomeksi ja ruotsiksi, jos se ei vaaranna esiopetukseen osallistuvien lasten edellytyksiä seurata opetusta.
Esiopetusta järjestetään noudattaen perusopetuslakia, esiopetuksen opetussuunnitelman perusteita (2014) ja Kauniaisten omaa, suomen- ja ruotsinkielisen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan hyväksymää esiopetussuunnitelmaa. Kauniaisten esiopetussuunnitelmaa täydentävät esiopetusyksiköiden yksikkökohtaiset esiopetussuunnitelmat, niitä täydentävät vuosittain laadittavat esiopetuksen toimintasuunnitelmat, jotka varhaiskasvatuspäällikkö hyväksyy vuosittain syyskuun loppuun mennessä. Yksikkökohtaisista esiopetussuunnitelmista sekä toimintasuunnitelmista ilmenee esiopetukseen liittyvät käytännön järjestelyt.
Jokaisen lapsen on osallistuttava oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna vuoden kestävään esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. Esiopetus on maksutonta, ja kunta on velvollinen tarjoamaan kunnassa asuvalle tai oleskelevalle lapselle esiopetuspaikka.
Lapsen huoltajan on huolehdittava siitä, että lapsi osallistuu esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. Jos huoltajat eivät hae lapselle paikkaa kunnan päättämistä virallisista esiopetuspaikoista, huoltajien on järjestettävä lapselle esiopetuksen tavoitteet saavuttava toiminta muulla tavoin. Toiminta, jossa saavutetaan Esiopetussuunnitelman perusteissa määrätyt tavoitteet, on esiopetuksen tavoitteet saavuttavaa toimintaa. Päivähoito ei ole esiopetuksen tavoitteet saavuttavaa toimintaa. Esiopetus ei ole osa oppivelvollisuutta eikä kunnalla ole valvontavelvollisuutta vaikka lapsi ei osallistuisi perusopetuslain mukaisesti järjestettyyn esiopetukseen.
Hallinnollisesti esiopetus kuuluu muun varhaiskasvatuksen tapaan Kauniaisissa sivistystoimeen ja suomen- ja ruotsinkielisten opetus- ja varhaiskasvatuslautakuntien alaisuuteen. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnat päättävät vuosittain maksuttoman esiopetuksen järjestämispaikoista ja toiminta-ajoista. Päätöksessä huomioidaan päiväkodissa olevien esiopetusikäisten lasten määrä, opettajan kelpoisuus sekä muita tekijöitä.
Maksutonta esiopetusta tarjotaan arkipäivisin, vähintään 700 h/toimintavuosi ja 4 h päivässä aamupäiväpainotteisesti. Toimintayksiköt määrittelevät vuosittain maksuttoman esiopetuksen tarkemman toiminta-ajan vuosittain laadittavassa esiopetuksen toimintasuunnitelmassa.
Esiopetuksen hakumenettely on sähköinen, ja siitä tiedotetaan vuosittain kaupungin internetsivuilla, Kaunis Grani -paikallislehdessä sekä koko ikäluokalle lähetettävissä kirjeissä.
Arvoperusta
Kaupungin arvot (Turvallisesti lähellä läpi elämän, aito yhteisöllisyys, elävä kaksikielisyys, luonnonläheisyys ja ketterä kehittyminen) ohjaavat toimintaamme, samoin kuin kaupungin visio “Kauniainen on tulevaisuuteen suuntaava, kulttuuriperintöä kunnioittava, ihmisläheinen kaupunki, jonka viihtyisä ympäristö ja ajanmukaiset kaksikieliset palvelut edistävät yhteistä hyvinvointia”, sekä varhaiskasvatuksen oma visio “Vahvat juuret, kantavat siivet”.
Oppimiskäsitys
Kauniaisten esiopetuksen opetussuunnitelma on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jonka mukaan lapset omaksuvat uusia tietoja ja taitoja vuorovaikutuksessa toisten lasten, opettajien, eri yhteisöjen ja lähiympäristön kanssa. Varhainen vuorovaikutussuhde on yksi tärkeimpiä lapsen kehitykseen ja psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttava tekijä. (Mäkelä 2003,107). Painotamme Kauniaisissa vuorovaikutusnäkökulman huomioimista kaikessa varhaiskasvatus- ja esiopetustoiminnassa. Varhaisten vuosien vahva pohja vähentää riskejä erilaisiin oppimisvaikeuksiin.
Esiopetusikäisen lapsen oppiminen on kokonaisvaltainen prosessi ja pohja elinikäiselle oppimiselle. Siinä yhdistyvät toiminta, tunteet, aistihavainnot, keholliset kokemukset ja ajattelu. Lapset oppivat esiopetuksessa leikkien, liikkuen, tutkien, erilaisia työtehtäviä tehden ja itseään ilmaisten. Olennaista oppimisessa on lasten oma toiminta ja luottamus omiin mahdollisuuksiinsa oppijana.
Oppimisen lähtökohtana on kunkin lapsen aiemmat kokemukset ja hänen osaamisensa. Esiopetuksen ohjatussa toiminnassa ja leikissä lapset opettelevat toimimaan yhteistyössä muiden kanssa ja asettamaan tavoitteita omalle ja yhteiselle toiminnalle.
Lapsen tulee saada kokea esiopetuksessa riittävästi sekä häntä haastavia että onnistumisia tuottavia ja innostavia tähteyden hetkiä. Lapsen näkemyksiä kuullaan ja niitä arvostetaan ja hänet hyväksytään omine yksilöllisine piirteineen. Lasta kannustetaan osallistumaan toiminnan suunnitteluun, kertomaan toiveistaan ja arvioimaan omaa toimintaansa.
Leikki on ensiarvoinen oppimisen muoto esiopetusikäiselle. Leikin avulla lapsi harjoittelee uutta ja jäsentää ympäröivää maailmaa, kokemuksiaan sekä ilmaisee tunteitaan ja tarpeitaan. Leikkiin tarvitaan aikaa ja tilaa. Aikuisen tehtävä on tukea leikkiä luomalla siihen turvallinen ja innostava ympäristö. Leikkiä havainnoimalla/ osallistumalla leikkiin aikuinen saa ainutlaatuista tietoa lapsesta ja hänen kehitysvaiheestaan.
Kuvio A: ”Oletteko vain leikkineet tänään?” Lähde: THL, materiaalin alkuperäislähde tuntematon, idea saatu tukholmalaisesta päiväkodista
Laaja-alainen osaaminen esiopetuksessa:
Laaja-alaista osaamista kehitetään niin esiopetusryhmän toiminnassa, esiopetusryhmien välisessä yhteistyössä kuin perusopetuksen kanssa tehtävässä yhteistyössä. Tavoitteena on, että lapsesta kasvaa tasapainoinen, itseään ja muita kunnioittava ja arvostava yksilö.
Ajattelu ja oppiminen
Ajattelun ja oppimisen taitoja pyritään kehittämään monipuolisilla menetelmillä ja sisällöillä. Eri oppimistyylit huomioidaan ja lasten kanssa keskustellaan metatiedosta ja oppimisen eri kanavista. Sekä lapset että aikuiset dokumentoivat toimintaa erilaisin menetelmin oppimisen ja ajattelun näkyväksi tekemällä.
Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
Kasvaakseen tasapainoiseksi yksilöksi lapsen on saatava tuntea juurensa. Tutustumme Kauniaisten ainutlaatuiseen lähihistoriaan, mutta tarkastelemme myös ryhmän lasten mahdollisesti muualla olevia kulttuurisia juuria esim. median avulla. Arvostava vuorovaikutus ja mahdollisuus itsensä ilmaisuun ovat tärkeitä kanavia.
Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
Esiopetuksessa lasta tuetaan kantamaan aiempaa enemmän vastuuta itsestään ja muista sekä omasta ja yhteisestä omaisuudesta. Terveellisiin elämäntapoihin kiinnitetään huomiota, ja liikuntaa ja leikkiä käytetään toiminnassa oppimisen välineenä ja vapaaseen toimintaan.
Monilukutaito
Jokaisen lapsen monilukutaitojen edistäminen on tärkeää eriarvoistumisen vastaisessa työssä. Parhaimmillaan mediakasvatus nivoutuu luontevaksi osaksi arkea. Tavoitteena on mm. medialukutaito, joka antaa valmiudet tarkastella ympäröivää yhteiskuntaa kriittisesti, uteliaasti ja kyseenalaistaen. Tietoisuutta omasta ajattelusta ja tulkinnasta kehitetään pohtimalla yhdessä ja keskustelemalla erilaisista tulkintamahdollisuuksista.
Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen
Lasten kanssa tutustutaan erilaisiin tieto- ja viestintäteknologisiin välineisiin, palveluihin ja peleihin. Lapset voivat tarkastella monenlaisia mediatekstejä ja muun muotoisia mediasisältöjä kuten kuvaa, ääntä tai videota, tai näiden yhdistelmiä. Median tuottaminen mobiililaitteen avulla onnistuu myös ilman luku- ja kirjoitustaitoa. Mobiililaitteiden käytön perustana on toiminnalle asetetut tavoitteet: mitä halutaan saavuttaa, mitkä menetelmät tukevat tavoitteiden saavuttamista? Laitteita voidaan käyttää toimintavälineenä, tai laitteet voivat olla tukena lasten yksilöllisiin tarpeisiin vastatessa, mutta ne eivät koskaan voi korvata aitoa vuorovaikutusta, läheisyyttä ja sensitiivisyyttä. Ne voivat kuitenkin tarjota kanavan, jossa lapsi voi ilmaista itseään ja tulla näkyväksi, kuulluksi ja nähdyksi.
Osallistuminen ja vaikuttaminen
Lapsilähtöisyys on toimintamme perusta. Tällä tarkoitamme sitä, että päivittäinen esiopetustoiminta ei perustu vain aikuisten määrittämiin valmiisiin toimintamalleihin, vaan myös lapsen ajatukset ja ideat huomioidaan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Lasten osallisuus on keskeistä: heitä kuunnellaan arjessa ja heidän kanssaan myös keskustellaan heitä kiinnostavien aiheiden selvittämiseksi. Lapsia voidaan haastatella näkemysten selville saamiseksi. Vastuu esiopetuksesta on aina aikuisilla, mutta lasten näkemykset ja kiinnostuksen kohteet otetaan huomioon. Aikuinen luo esiopetuksessa lapsen aktiivisuutta, yksilöllisyyttä ja yhteistoiminnallisuutta tukevat puitteet. Hän herättelee kiinnostusta uusiin asioihin tarjoamalla lapselle mielekkäitä, ikätasolle sopivia toimintamahdollisuuksia, kokemuksia ja ohjattua toimintaa sekä mahdollisuuksia omien valintojen tekemiseen. Aikuinen järjestää tilaa ja aikaa vapaalle leikille ja hyödyntää pedagogisesti ohjattua leikkiä.
