3. Kasvua ja oppimista tukeva toimintakulttuuri

Toimintakulttuuri on historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutuva tapa toimia, joka kehittyy esiopetusyhteisön vuorovaikutuksessa. Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat esiopetusta koskevat säädökset sekä opetussuunnitelman perusteissa ja paikallisissa suunnitelmissa määritellyt arvot, oppimiskäsitys sekä esiopetusta koskevat tavoitteet. Sitä muovaavat myös johtamisrakenteet ja käytännöt, henkilöstön ammattitaito sekä käytettävissä olevat tilat, välineet ja materiaalit. Toimintakulttuuri näkyy esiopetusyhteisön vuorovaikutuksessa, ilmapiirissä sekä pedagogisissa käytännöissä ja vaikuttaa aina lasten kohtaamaan esiopetuksen laatuun. Hyvä toimintakulttuuri edistää oppimista ja hyvinvointia esiopetusyhteisössä.

3.1 Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet

Toimintakulttuuria arvioidaan ja kehitetään siten, että se tukee esiopetuksen tavoitteiden toteutumista. Kehittämisessä otetaan huomioon, että toimintakulttuuriin vaikuttavista seikoista osa on kirjoitettuja ja tiedostettuja, osa tiedostamattomia ja joskus myös tahattomia. Toimintakulttuuri vaikuttaa sen piirissä oleviin riippumatta siitä, tunnistetaanko sen merkitys ja vaikutukset vai ei.  Lasten kanssa työskentelevien aikuisten on tärkeä tiedostaa, että heidän tapansa toimia ja olla vuorovaikutuksessa välittyy mallina lapselle.

Toimintakulttuurin kehittäminen edellyttää toimintatapojen ja pedagogiikan johtamista, henkilöstön ja lasten osallisuuden turvaamista ja sitoutuneisuutta yhteisiin toimintatapoihin. Vastuu kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä ja esiopetusta johtavilla henkilöillä. Toimintakulttuuria kehitetään muun muassa kokeilemalla monipuolisia työtapoja, uusia ratkaisuja oppimisympäristöihin sekä kehittämällä ammatillista osaamista yhteistyöverkostoissa. Järjestelmällinen itsearviointi ja jatkuva kehittäminen ovat luonteva osa esiopetuksen arkea.

Kehittämistyössä on tärkeää hyödyntää sekä lasten että huoltajien kokemuksia ja mielipiteitä. Yhteistyö muun varhaiskasvatuksen, perusopetuksen sekä tuen ja oppilashuollon ammattilaisten kanssa on välttämätöntä lasten sujuvan oppimisen polun ja hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Kaikille yhteinen esiopetus

Toimintakulttuurin kehittämisen lähtökohtana on kaikille yhteinen esiopetus, jossa kukin lapsi voi toimia, kehittyä ja oppia omana ainutlaatuisena yksilönään sekä yhteisön jäsenenä. Toimintaa kehitetään inklusiiviseen ja kulttuurista monimuotoisuutta tukevaan suuntaan. Jokaiselle lapselle suunnitellaan sopivia oppimisen haasteita sekä turvataan tarvittava kasvun ja oppimisen tuki. On tärkeää, että lapset saavat kokemuksia siitä, että heistä ollaan kiinnostuneita, heitä arvostetaan ja heidän mielipiteillään ja toiminnallaan on merkitystä.  

Toimintakulttuuri tukee avointa vuorovaikutusta ja yhteisöllisten toimintatapojen kehittymistä. Esiopetuksen toiminnassa näkyvät lapsiryhmässä edustettuna olevat kielet ja kulttuurit sekä uskonnot ja katsomukset. Lapsia rohkaistaan vuorovaikutukseen ja toimimaan osana vertaisryhmää. Heitä ohjataan ottamaan muut huomioon sekä kunnioittamaan toisten yksilöllisyyttä. Näin luodaan pohjaa monimuotoisessa yhteiskunnassa toimimiselle.

Oppimisen ja oivalluksen ilo

Esiopetuksen toimintakulttuuri edistää kaikkien esiopetusyhteisössä toimivien oppimista. Esiopetusyhteisö kannustaa kokeilemaan, yrittämään ja erehtymään sekä havaitsemaan asioiden positiivisia puolia. Onnistumisista ja oivalluksista iloitaan yhdessä. Erilaiset tapahtumat, retket ja juhlat värittävät esiopetuksen kulttuurista vuodenkiertoa.

Esiopetus toteutetaan siten, että lasten leikille, aloitteille ja kokeiluille on sijaa. Lapsia rohkaistaan ilmaisemaan itseään, harjoittelemaan ja opettelemaan erilaisia taitoja, tietoja ja työtapoja omaan tahtiinsa. Leikillä on tärkeä merkitys muun muassa lasten kielen kehityksessä, uusien taitojen oppimisessa, tunteiden käsittelyssä ja kulttuuri-identiteetin muodostumisessa. Esiopetuksessa lapsilla on mahdollisuus leikkiä omaehtoisesti sekä opetella uusia leikkejä ja pelejä. Leikkiä eri muodoissaan hyödynnetään opetuksessa monipuolisesti.

Lapsi osallisena ja oman elämänsä toimijana

Toimintakulttuuri tukee yhteistyötä, yhteistä vastuunottoa ja osallisuutta. Henkilöstön tehtävä on varmistaa, että kaikki lapset saavat ilmaista näkemyksiään ja mielipiteitään ja että lasten ideoita ja aloitteita otetaan huomioon toiminnassa. He saavat kokemuksia esiopetusryhmää koskevasta päätöksenteosta ja erilaisista työtehtävistä.  Lasten tekemiä päätöksiä ja toimintaa arvioidaan yhdessä ja samalla lapsia ohjataan vähitellen kantamaan yhdessä vastuuta. Näin lapsille syntyy kokemuksia osallisuudesta ja toimijuudesta.

Hyvinvointi ja turvallinen arki

Toimintakulttuuri tukee avointa vuorovaikutusta lasten kesken, lasten ja henkilöstön välillä sekä aikuisten keskuudessa. Keskinäinen kunnioitus, huolenpito ja välittämisen asenne toisia ja ympäristöä kohtaan näkyvät toiminnassa. Lapsia rohkaistaan ja ohjataan tunnistamaan, ilmaisemaan ja säätelemään erilaisia tunteita. Lapsia ohjataan toimimaan toiset huomioon ottaen erilaisissa ristiriitatilanteissa.

Esiopetuksessa kiinnitetään huomiota terveisiin elämäntapoihin. Lasten kanssa liikutaan monipuolisesti sekä sisällä että ulkona ja heitä ohjataan välttämään yhtäjaksoista istumista sekä vaihtamaan työskentelyasentoja. Esiopetuspäivään kuuluu myös mahdollisuus rauhoittumiselle. Lapsia ohjataan toimimaan turvallisesti oppimisympäristöissä. Turvallisen arjen käytännöissä noudatetaan luvussa 6 kuvattuja turvallisuuteen liittyviä oppilashuollon periaatteita sekä suunnitelmia.

3.2 Oppimisympäristöt esiopetuksessa

Oppimisympäristöillä tarkoitetaan esiopetuksessa tiloja, paikkoja, välineitä, yhteisöjä ja käytäntöjä, jotka tukevat lasten kasvua, oppimista ja vuorovaikutusta. Oppimisympäristöt muodostavat pedagogisesti monitahoisia ja joustavia kokonaisuuksia. Ne tarjoavat mahdollisuuksia leikkiin, luoviin ratkaisuihin ja asioiden monipuoliseen tarkasteluun lapsia motivoivia ja toiminnallisia työtapoja käyttäen.

Kehittämistä ohjaavat näissä perusteissa määritellyt arvoperusta, oppimiskäsitys sekä toimintakulttuurin kehittämiselle asetetut tavoitteet. Lisäksi otetaan huomioon lasten osaaminen, heidän kiinnostuksen kohteensa ja yksilölliset tarpeensa sekä luvussa 4 kuvatut esiopetuksen toteuttamisen periaatteet.  Oppimisympäristöjen tulee olla turvallisia ja terveellisiä. Ne tarjoavat myös mahdollisuuksia leikkiä ja työskennellä rauhassa ja kiireettömässä ilmapiirissä. Oppimisympäristöissä kiinnitetään huomiota ergonomiaan, ekologisuuteen, esteettisyyteen, esteettömyyteen ja sekä tilojen valaistukseen, sisäilman laatuun, siisteyteen ja viihtyisyyteen.

Oppimisympäristöjä kehitetään niin, että ne edistävät vuorovaikutusta ja yhteisöllistä tiedon rakentumista.  Yhteisesti sovitut säännöt ja toimintatavat luovat ilmapiiriltään turvallisen ja muita kunnioittavan oppimisympäristön. Monipuoliset oppimisympäristöt tukevat lasten aktiivisuutta, terveen itsetunnon ja sosiaalisten taitojen kehittymistä sekä oppimaan oppimisen taitoja ja tasa-arvoa. Lapset osallistuvat oppimisympäristöjen rakentamiseen. Heidän ideansa ja tuotoksensa näkyvät oppimisympäristöissä. Tämä tukee lasten osallisuutta ja antaa heille onnistumisen kokemuksia sekä vahvistaa vuorovaikutusta vertaisryhmän kanssa.

Oppimisympäristöinä käytetään ulko- ja sisätiloja, lähiluontoa ja rakennettua ympäristöä. Esiopetuksessa käytetään ja sovelletaan myös tieto- ja viestintäteknologiaa tarkoituksenmukaisella tavalla. Lisäksi hyödynnetään eri yhteistyökumppaneiden, kuten kirjasto-, kulttuuri- ja liikuntatoimen tarjoamia mahdollisuuksia. Lasten omia leikkikaluja, tieto- ja viestintäteknologisia laitteita ja muita välineitä voidaan käyttää huoltajien kanssa sovituilla tavoilla. Tavoitteena on, että oppimisympäristöt muodostavat lapsille kokonaisvaltaisen oppimaiseman ja kannustavat aktiiviseen, yhteisölliseen ja itsenäiseen oppimiseen.

3.3 Yhteistyö esiopetuksen aikana ja siirtymävaiheissa

Yhteistyön tavoitteina on, että esiopetus, muu varhaiskasvatus ja perusopetus muodostavat johdonmukaisen, lapsen kasvua ja oppimista tukevan jatkumon. Yhteistyöllä varmistetaan esiopetuksen laatua sekä vahvistetaan lasten ja huoltajien osallisuutta. Yhteistyön tulee olla suunnitelmallista. Yhteistyötä kehitetään ja arvioidaan yhdessä opetuksen järjestäjän johdolla.

Yhteistyö esiopetuksessa

Oppimisen polun eri vaiheiden tavoitteiden ja käytäntöjen tunteminen on laadukkaan opetuksen perusta. Esiopetuksen, muun varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstön yhteistyöllä opetussuunnitelmien laatimisessa ja kehittämisessä edistetään varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen laatua. On tärkeää, että varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja alkuopetuksen henkilöstöllä on myös mahdollisuus tutustua toistensa toimintaan ja oppimisympäristöihin käytännössä. Lasten kasvun ja oppimisen tukemiseksi tulee opetuksen ja tuen käytäntöjen olla yhdenmukaisia.

Esiopetuksen henkilöstö tekee yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kanssa lasten hyvinvoinnin, kasvun ja oppimisen tukemiseksi. Lasten kasvun ja oppimisen tuen sekä esiopetuksen oppilashuollon käytäntöjä arvioidaan ja kehitetään monialaisessa yhteistyössä.  Esiopetuksen henkilöstön yhteistyöllä lähiympäristön toimijoiden kanssa edistetään oppimisympäristöjen monipuolisuutta.  Näin lasten oppimisympäristöt avautuvat ympäröivään yhteisöön ja maailmaan.

Henkilöstön keskinäinen yhteistyö esiopetuksessa on välttämätöntä opetuksen laadun ja esiopetusyhteisön hyvinvoinnin kannalta. Yhteistyö esiopetusyhteisön aikuisten kesken toimii samalla esimerkkinä lapsille. Lasten yhteistyötaitojen vahvistaminen on yksi keskeisistä esiopetuksen tavoitteista. Esiopetuksessa käytetään erilaisia yhteistyömuotoja ja pienryhmätoimintaa. Lapsia kannustetaan ja ohjataan toimimaan ryhmän jäsenenä ja kehittämään omia yhteistyötaitojaan. Lapsia kuullaan toiminnan suunnittelun, toteuttamisen ja arvioinnin yhteydessä heille sopivalla tavalla.

Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö

Vastuu huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä. Yhteistyön lähtökohtana on luottamuksen rakentaminen sekä osapuolten tasa-arvoinen vuorovaikutus ja keskinäinen kunnioitus. Yhteistyö edellyttää esiopetuksen henkilöstön aloitteellisuutta sekä henkilökohtaista vuorovaikutusta huoltajien kanssa. Yhteistyössä otetaan huomioon perheiden moninaisuus, yksilölliset tarpeet ja huoltajuuteen liittyvät kysymykset. Yhteistyössä hyödynnetään eri viestintävälineitä ja käytetään tarpeen mukaan tulkkia tai kieliavustajaa. Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö tarjoaa myös mahdollisuuksia huoltajien väliselle keskustelulle.

Huoltajien kokemukset lastensa aiemmasta kasvuympäristöistä, kehityksestä, oppimisesta ja mielenkiinnon kohteista otetaan esiopetuksessa huomioon. Opettaja keskustelee kunkin lapsen huoltajan kanssa perheen ja esiopetuksen arvoista, kasvatuskäytännöistä ja tavoitteista. Lasten ja huoltajien näkemyksiä otetaan huomioon opetuksen toteuttamisessa ja mahdollisen lapsikohtaisen oppimissuunnitelman laatimisessa. Huoltajille tarjotaan mahdollisuuksia tutustua ja osallistua lapsensa esiopetuspäivään. Keskustelulle huoltajien kanssa varataan riittävästi aikaa. Huoltajien kieli- ja kulttuuritietoutta sekä muuta asiantuntemusta voidaan hyödyntää esiopetuksen toteuttamisessa.

Huoltajien kanssa keskustellaan lasten kasvun ja oppimisen etenemisestä. Erityisen tärkeää yhteistyö huoltajien kanssa on lasten kasvun ja oppimisen tukea suunniteltaessa ja toteutettaessa. Huoltajien tulee saada tietoa kuljetuksista ja oppilashuollosta esiopetuksen aikana sekä lapsille esiopetuksen lisäksi tarjolla olevista muista varhaiskasvatuspalveluista. Huoltajien ja lasten palaute otetaan huomioon opetusta, tuen muotoja ja toimintakulttuuria kehitettäessä.

Yhteistyö siirtymävaiheissa

Siirtyminen kotoa tai aiemmasta varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta kouluun ovat lapsille tärkeitä elämänvaiheita. Onnistunut siirtyminen edistää lasten turvallisuuden tunnetta ja hyvinvointia sekä heidän kasvu- ja oppimisedellytyksiään.  Siirtymävaiheiden käytäntöjen tulee olla suunnitelmallisia.  On tärkeää, että paikallisissa varhaiskasvatusta ja perusopetusta koskevissa suunnitelmissa on yhtenäinen linja siirtymävaiheisiin liittyvistä käytännöistä. Käytäntöjä arvioidaan ja kehitetään henkilöstön yhteistyössä. Huoltajilta saatu palaute otetaan kehittämisessä huomioon.

Opetuksen järjestäjä luo yhteistyön ja tiedon siirron käytänteet, joiden avulla lasten siirtyminen kotoa tai aiemmasta varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja sieltä perusopetukseen tapahtuu mahdollisimman joustavasti lasten kasvua ja oppimista tukevalla tavalla. Tavoitteena on, että opetuksen, oppimisen tuen sekä oppilashuollon järjestämisen kannalta keskeinen tieto siirtyy lapsen siirtyessä yksiköstä toiseen tai koulutusasteelta toiselle. Tiedon siirrossa noudatetaan voimassa olevia säännöksiä. Esiopetuksen tai perusopetuksen siirtymävaiheissa ja erityisesti poikkeuksellisesta aloittamisajankohdasta päätettäessä hyödynnetään aikaisempien ja tulevien opettajien asiantuntemusta lapsen kasvun ja oppimisen etenemisestä ja tukemisesta.

Lapsen ja huoltajan kanssa keskustellaan esiopetukseen ja kouluun siirryttäessä alkavan opetuksen tavoitteista, tehtävästä sekä toimintatavoista. Tavoitteena on, että lapset ja huoltajat tutustuvat esi- ja alkuopetuksen oppimisympäristöihin, toimintaan ja henkilöstöön jo ennen opetuksen alkua. Perusopetukseen siirtyville lapsille ja heidän huoltajilleen annetaan tietoa perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnasta.

3.4 Paikallisesti päätettävät asiat

Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan

• esiopetuksen toimintakulttuurin kehittämisen tavoitteet ja arvioinnin käytännöt
• esiopetuksessa käytettävät oppimisympäristöt sekä niiden arviointiin liittyvät käytännöt
• yhteistyön tavoitteet ja käytännöt esiopetuksen toteuttamisessa, huoltajien kanssa sekä siirtymävaiheissa
• yhteistyön eri osa-alueiden arvioinnin käytännöt.

Opetuksen järjestäjä huolehtii, että kukin esiopetuksen toimintayksikkö voi täsmentää toimintakulttuuriinsa ja oppimisympäristöjen kehittämiseen liittyviä tavoitteita sekä yhteistyöhön liittyviä käytäntöjä. Täsmennykset voidaan kirjata joko yksikkökohtaiseen opetussuunnitelmaan ja/ tai lukuvuosisuunnitelmaan opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti.

Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet

Esikoulu, kuten muukin Kauniaisten varhaiskasvatus, rakentuu kasvatuskumppanuuden periaatteelle. Huoltajien kanssa käytävien säännöllisten keskustelujen ja niiden yhteydessä tehtävän seurannan pohjalta laaditaan yhteiset tavoitteet ja menetelmät lapsen tuen ja kannustuksen tarpeen täyttämiseksi eri kehitysalueilla.

Kaupunki järjestää yhteisiä koulutustilaisuuksia varhaiskasvatuksen henkilökunnalle. Tällä tavoin lisätään osaamista ja helpotetaan yhteisten menettelytapojen vakiinnuttamista.

Kauniaisissa sekä suomen- että ruotsinkielisellä esiopetuksella on käytettävissään konsultoiva erityislastentarhanopettaja.  Yhteistyö on jäsenneltyä ja säännöllistä, ja se voi koskea mm. lapsen kehitykseen ja tuentarpeeseen tai ryhmän kokoonpanoon ja toimintamuotoihin liittyviä asioita. Myös huoltajilla on mahdollisuus konsultoida erityislastentarhanopettajia.

Esiopetuksessa käytetään erilaisia toiminta- ja valmennusohjelmia sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen että oppimisprosessien tukemiseksi. Kauniaisten esiopetusyksiköt suunnittelevat ja järjestävät yhteistä toimintaa esikoululaisille n. neljästi vuodessa.

Esiopetusryhmien toiminta on jäsenneltyä pienryhmätoimintaa, mikä merkitsee, että ryhmä jaetaan erilaisten toimintahetkien ajaksi iän, kehitystason ja lasten omien kiinnostuksen kohteiden pohjalta. Näin saadaan myös aikaa ja tilaa leikille.

Esikouluryhmässä aikuiset ja lapset laativat yhdessä ryhmän säännöt. Säännöissä painottuu sosiaalinen vuorovaikutus.  Tarkoituksena on tehdä lapsille selväksi selkeiden pelisääntöjen merkitys ja niihin sitoutumisen tärkeys. Lapsen ajatusten ja mietteiden näkyviin saattamiseksi ja oman toiminnan arvioimiseksi käytetään erilaisia arviointi- ja haastattelumenetelmiä (keskustelu, kuva, valokuva).

Tilaisuudet leikkiin ja liikkumiseen ovat tärkeä osa esiopetuksen toimintaa. Toiminnassa nähdään tärkeäksi tarjota mahdollisuuksia vuodenajan mukaisiin urheilulajeihin kuten hiihtoon ja luisteluun. Kauniaisten kaupunki tarjoaa esikoululaisille 10 uimaopetustuntia vuodessa.

Oppimisympäristöt esiopetuksessa

Esiopetuksen toiminta- ja oppimisympäristö koostuu paitsi fyysisestä tilasta niin myös lasten ja aikuisten välisistä vuorovaikutusverkostoista, ihmissuhteista ja vallitsevasta ilmapiiristä. Oppimisympäristöä rakentavat ryhmän pedagogiset ratkaisut ja toimintatavat. Kiireettömyyden tuntu tuo hyvinvointia ja turvallisuutta, ja sen voi toteuttaa esim. pienryhmätoiminnan kautta. Lasten kehitystason ja omien aloitteiden huomioimiseen kiinnitetään erityistä huomiota.     

Kauniaisten päiväkodit ovat rakenteeltaan, puitteiltaan ja henkilöstöltään erilaisia. Esiopetuksen oppimis- ja toimintaympäristönä voi olla ikätasoryhmä tai eri-ikäisistä lapsista koostuva ryhmä, jossa esiopetusikäisten toimintaa osittain eriytetään. Jokaisessa päiväkodissa suunnitellaan ja arvioidaan oppimisympäristöä tavoitteellisesti ja suhteessa kulloiseenkin lapsiryhmään. Kasvattajilla on yhteinen vastuu oppimisympäristön tarkoituksenmukaisuudesta ja turvallisuudesta.

Esiopetus tekee yhteistyötä mm. neuvolan, seurakunnan, kirjaston, koulun, sosiaalitoimen, ympäristötoimen, liikunta- ja kulttuuritoimen kanssa. Arvostamme lähiympäristössä liikkumista ja opetamme lapsille, miten liikenteessä, kirjastossa ja ympäristössä ylipäänsä liikutaan ja käyttäydytään.  Esiopetuksen oppimisympäristöjen suunnittelu ja kehittäminen on jatkuva prosessi ja siihen osallistuvat lapset, henkilöstö ja vanhemmat yhdessä.

Yhteistyö esiopetuksen aikana ja siirtymävaiheessa

Huoltajien kanssa keskustellaan lasten kasvun ja oppimisen etenemisestä säännöllisesti vähintään kaksi kertaa toimintakauden aikana.

Esi- ja alkuopetuksen opettajien yhteistyön tarkoituksena on luoda lapselle varhaiskasvatuksesta esiopetuksen kautta alkuopetukseen mahdollisimman kynnyksetön oppimisen ja kehityksen jatkumo. Perusopetuslaki velvoittaa esi- ja alkuopetuksen yhteistyöhön. Esiopetuksen ja alkuopetuksen välinen yhteistyö on Kauniaisissa säännöllistä. Yhteistyön minimi on määritelty esi- ja alkuopetuksen verkostopalavereissa ja yhteistyön muodot ja määrät on kirjattu yhteiseen vuosikelloon. Yhteistoimintaa tehdään sekä verkostojen (suomenkielinen esi- ja alkuopetuksen verkosto sekä ruotsinkielinen skola - förskola grupp) kautta että suoraan esi- ja alkuopettajien välisenä arjen yhteistyönä. Myös koulun aloittamiseen ja luokkajakoon liittyvissä asioissa tehdään yhteistä suunnittelutyötä keväällä.

Esiopetusvuoden toimintavuoden aikana esi- ja alkuopetuksen opettajat noudattavat yhteistyössä yhteisesti hyväksyttyä yhteistyön vuosikelloa. Yhteistyötä ja yhteistyömuotoja kehitetään edelleen toimivammiksi ja joustavammiksi arvioiden säännöllisesti sovittujen toimintatapojen toimivuutta. Esiopettajat kirjaavat toimintasuunnitelmien laatimisen yhteydessä esiopetuksen toimintakaudelle tavoitteet, joiden saavuttamista arvioidaan toimintakauden lopussa. Tämä suunnitelma ja arviointi palautetaan varhaiskasvatuspäällikölle. Lisäksi lasten kasvun ja oppimisen tuen sekä esiopetuksen oppilashuollon käytäntöjä arvioidaan ja kehitetään monialaisessa yhteistyössä.

Huoltajilla on lapsen perusopetukseen siirtämisessä tärkeä rooli ja vastuu.  Perheen kiinnostusta ja mukana olemista pidetään lapsen kouluun siirtymiselle erittäin tärkeänä ja vanhempia sekä kannustetaan että rohkaistaan tärkeässä roolissaan. Vanhempia informoidaan sekä opetustoimen että esiopetuksen toimesta kouluun ilmoittautumisen ajankohdasta. Mikäli lapsi ei osallistu kunnalliseen esiopetukseen Kauniaisissa, huoltajat huolehtivat lapsen kouluun tutustumisesta.

Tiedonsiirron on tarkoitus toimia esi- ja alkuopetuksen niveltämisvaiheessa joustavasti ja lasten edun mukaisesti ja säädöksiä noudattaen. Lapsen opetuksen järjestämisen kannalta olennainen tieto siirretään.

Oppimissuunnitelma esiopetuksessa

Oppimissuunnitelma on ryhmän lastentarhanopettajan laatima asiakirja esioppilaalle. Oppimissuunnitelma sisältää kasvuun ja oppimiseen liittyvät tärkeimmät tavoitteet, tarpeet ja lapsen vahvuudet. Yksilölliset oppimissuunnitelmat ovat pohjana ryhmän oppimissuunnitelmalle.

Uuden lapsen aloittaessa esiopetusryhmässä esiopettaja käy kotikäynnillä, jossa tutustutaan lapseen hänen omassa ympäristössään. Vanhempien kanssa esiopettaja käy aloituskeskustelun, jossa saadaan tietoa lapsen oppimiseen ja tarpeisiin liittyvistä asioista. Esiopettaja laatii oppimissuunnitelman ryhmän aikuisten tekemien havaintojen, lapsen tarpeiden ja vanhempien kanssa käytyjen keskusteluiden pohjalta.  Esiopettajat vastaavat oppimissuunnitelman laatimisesta sekä tietojen siirrosta keväällä koululle.

Erityislastentarhanopettajien, perheen sekä koulun välistä yhteistyötä käsitellään kappaleessa 5.

Tieto siirtyy lähettävän tahon kautta kouluun kaupungin sisällä sähköisen järjestelmän (Wilma) kautta koulun psykologille. Kaupunkiin muuttavan perheen lapsen kohdalla tarvittavan tiedon tulee siirtyä edellisestä varhaiskasvatusyksiköstä uuteen esiopetuspaikkaan esiopettajille tai kouluun koulupsykologille.  Tarvittaessa voi esiopetus tai koulu olla yhteydessä edelliseen päiväkotiin tai kouluun huoltajien antamien lupien mukaan.