4. Esiopetuksen toteuttamisen periaatteet

Esiopetuksen toteuttamisessa otetaan huomioon aiemmissa luvuissa kuvatut esiopetuksen yleiset tavoitteet sekä toimintakulttuurille asetetut tavoitteet.

4.1 Monipuoliset työtavat

Ohjattu ja lasten omaehtoinen leikki sekä havainnolliset, lasten aktiivisuutta ja luovuutta edistävät työtavat ovat olennainen osa esiopetuksen toimintaa. Työtapojen valintaa ja käyttöä ohjaavat esiopetukselle asetetut tehtävät ja tavoitteet sekä lasten tarpeet, edellytykset ja kiinnostuksen kohteet.  Monipuolisilla työtavoilla tuetaan lasten kasvua ja oppimista, heidän laaja-alaisen osaamisensa (luku 2.5) kehittymistä sekä vahvistetaan heidän sosiaalisia taitojaan.

Esiopetuksessa työtavat ovat sekä oppimisen väline että opettelun kohde - vähitellen kehittyvä taito, jota lapset tarvitsevat oppimisen polulla. Tämän vuoksi on tärkeää, että opettaja ohjaa lapsia kokeilemaan ja käyttämään erilaisia työtapoja ryhmissä, työpareina ja itsenäisesti.  Lapset osallistuvat toiminnan suunnitteluun, työtapojen valintaan ja tekevät erilaisia työtehtäviä. Tämä on arjen osallisuutta, jonka tavoitteena on tukea lasten aloitteellisuuden kehittymistä ja omaa vastuunottoa. Oppimista edistää se, että lapset ovat mukana miettimässä työskentelyn tavoitteita ja he tietävät, mitä heiltä odotetaan. Tehtyjen valintojen ja työskentelyn onnistumista arvioidaan yhdessä.

Leikkiessään lapset oppivat ja hahmottavat maailmaa. Tämän vuoksi leikki eri muodoissaan on keskeistä esiopetuksessa. Kokemukselliset ja toiminnalliset työtavat tarjoavat elämyksiä ja vahvistavat lasten oppimismotivaatiota.  Tavoitteena on, että lapset käyttävät kaikkia aistejaan, liikkuvat, kehittävät muistiaan ja mielikuvitustaan sekä nauttivat oivaltamisesta. Oppimisen ja yhteisöllisten toimintatapojen kehittymisen tukemiseksi esiopetuksessa käytetään esimerkiksi erilaisia pelejä. Yhdessä työskenneltäessä lapsia rohkaistaan kyselemään, ihmettelemään, tutkimaan, päättelemään ja ratkaisemaan ongelmia sekä toimimaan tavoitteellisesti yhteisen päämäärän suuntaisesti. Lapsille järjestetään myös mahdollisuuksia kokeilla ja toimia itsenäisesti.

Monipuolisten työtapojen käyttö edellyttää, että oppimisympäristöissä on riittävästi erilaisia leikkiin ja opetteluun soveltuvia materiaaleja, havainto- ja työvälineitä sekä mahdollisuuksia käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa. Toimivat oppimisympäristöt tarjoavat tilaisuuksia eriyttää lasten työskentelyä. Onnistumisen kokemuksilla ja kannustavalla palautteella tuetaan lasten myönteisen itsetunnon kehittymistä. Tavoitteena on, että lasten halu kokeilla ja opetella vahvistuu ja heille syntyy luottamus siihen, että he pystyvät oppimaan uutta.

Työtapoja kehitetään yhteisesti henkilöstön itsearvioinnin sekä lapsilta ja huoltajilta saadun palautteen perusteella.

4.2 Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena

Arviointi on kiinteä osa esiopetusta. Arvioinnillanin on esiopetuksessa kaksi tehtävää: sen avulla suunnitellaan ja kehitetään opetusta sekä tuetaan kunkin lapsen hyvinvointia, kasvua ja oppimista ja muokataan kasvu- ja oppimisympäristöä. Arviointi on havainnoinnin, dokumentoinnin, arviointipäätelmien ja palautteen muodostama kokonaisuus. Arviointiin osallistuvat opettajat, lapset, huoltajat sekä tarvittaessa muut moniammatilliset yhteistyötahot. opettajien lisäksi muu esiopetuksen henkilöstö sekä lapset ja huoltajat.

Esiopetuksen tehtävänä on edistää yhteistyössä huoltajien kanssa lasten kehitys- ja oppimisedellytyksiä. Tavoitteellisen ja lasten kehitystä tukevan opetuksen edellytyksenä on, että opettaja saa tietoa lasten aiemmista kasvuympäristöistä, kehittymisestä ja oppimisesta sekä mielenkiinnon kohteista.  Keskeisiä tiedonlähteitä ovat lapsen huoltaja, aiemman varhaiskasvatuksen henkilöstö sekä lapsi itse. Esiopetuksen opettaja hyödyntää tietoja lapsen henkilökohtaisten tavoitteiden suunnittelussa yhteistyössä huoltajan ja lapsen kanssa. Suunnittelun apuna voidaan käyttää lapsikohtaista esiopetuksen oppimissuunnitelmaa.

Opettaja seuraa säännöllisesti kunkin lapsen kehittymistä ja oppimista esiopetuksen aikana.  Seurannan kohteena ovat lasten työskentely, käyttäytyminen ja heidän oppimisensa edistyminen eri tiedon- ja taidonaloilla. Seuranta perustuu jatkuvaan havainnointiin sekä monipuoliseen dokumentointiin. Lasten tekemät työt ja omat kokemukset ovat osa dokumentointia ja arviointia. Myös huoltajan havainnot lapsensa oppimisesta ja hyvinvoinnista ovat tärkeitä.  Kootun seurantatiedon ja siitä johdettujen Saatujen tietojen arviointipäätelmien pohjalta opettaja suuntaa opetusta ja muokkaa kasvu- ja oppimisympäristöjä sekä lasten mahdollisesti saamaa yksilöllistä tukea ja sen tarvetta.

Opettaja, ja lasta ohjaava muu henkilöstö ja lapsiryhmä antavat lapsille päivittäin, toiminnan lomassa sanallista rohkaisevaa ja kannustavaa palautetta lasten vahvuuksista ja kehittämisalueista. Koottua dokumentaatiota käytetään niin, että kukin lapsi voi havaita edistymistään. Tämä rakentaa lasten myönteistä käsitystä itsestään oppijana ja vahvistaa lapsen itsetuntoa. On tärkeää, että huoltajat saavat usein palautetta lapsensa työskentelystä, käyttäytymisestä ja oppimisen edistymisestä, jotta he voivat osaltaan tukea lastaan kokonaisvaltaisesti huoltajina. Tietoja vaihdetaan päivittäisissä kohtaamisissa, kasvatuskeskusteluissa ja eri viestikanavien kautta.

Esiopetuksessa kehitetään lasten edellytyksiä itsearviointiin. Lapsia rohkaistaan kuvaamaan, mistä he esiopetuksessa pitävät, missä he ovat omasta mielestään onnistuneet ja mitä he haluaisivat opetella jatkossa.  Opettaja ohjaa lapsia myös pohtimaan yhteisten tehtävien onnistumista. Lasten oppimisen aikana vähitellen kehittyvä itsearviointitaito on osa oppimisen taitoja. Lapsen itsearviointia voi tehdä esim. piirtämällä, haastattelemalla, käymällä keskusteluja yksin ja ryhmässä sekä dokumentoimalla toimintaa (esim. kasvunkansio).

On tärkeää, että tarpeelliset tiedot kunkin lapsen esiopetuksen aikaisesta työskentelystä sekä kasvun ja oppimisen etenemisestä ovat perusopetuksen opettajan käytettävissä lapsen siirtyessä ensimmäiselle luokalle. Tiedon siirtymisestä varhaiskasvatuksesta perusopetuksen puolelle on kirjattu kappaleeseen 3.3. Tämä varmistetaan esiopetuksen ja koulun henkilöstön sekä huoltajien ja lasten yhteistyöllä. Tietojen siirtämisessä voidaan hyödyntää esiopetuksen aikana koottuja kunkin lapsen etenemistä kuvaavia dokumentteja sekä lapselle mahdollisesti laadittua oppimissuunnitelmaa tai HOJKSia.  Opetuksen järjestäjä vastaa toimivien siirtymävaiheen käytäntöjen luomisesta. Tietojen siirrossa noudatetaan voimassa olevia säännöksiä.

Kasvatushenkilöstön jatkuva itsearviointi on laadukkaan ja kehittyvän esiopetuksen perusta itsearviointi on esiopetuksen laadun ylläpitämisen ja kehittämisen ehto. Opettajat käyttävät lasten kasvun ja oppimisen seurannasta saamaansa arviointitietoa ja dokumentaatiota pedagogisessa suunnittelussa ja opetuksen uudelleen suuntaamisessa. Lapsilta ja huoltajilta saatu palaute on tärkeä osa arviointia ja kehittämistä.  otetaan huomioon toiminnan kehittämisessä.

Lapsille annetaan lukuvuoden päätteeksi esiopetuksen osallistumistodistus. Todistukseen Osallistumistodistukseen merkitään todistuksen opetuksen järjestäjän, koulun/päiväkodin ja lapsen nimi, lapsen henkilötunnus sekä todistuksen antamispäivä.  Lisäksi osallistumistodistukseen merkitään, että todistus on Opetushallituksen 22.12.2014 hyväksymien esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukainen. Osallistumistodistus voi sisältää yleiskuvauksen toteutuneesta esiopetuksesta.  Osallistumistodistukseen ei merkitä lapsen persoonaan, oppimisen etenemiseen tai lapsen toimintaan liittyviä kuvauksia.

4.3 Opetuksen yhteiset tavoitteet ja oppimiskokonaisuudet

Esiopetus on luonteeltaan eheytettyä opetusta, joka muodostuu eri laajuisista ja eri tavoin toteutetuista oppimiskokonaisuuksista. Oppimiskokonaisuuksien toteuttamisen lähtökohtina ovat lasten kiinnostuksen kohteet sekä tässä luvussa kuvatut opetukselle asetettavat yhteiset tavoitteet (kuvio 1). Yhteiset tavoitteet perustuvat eri tiedon- ja taidonaloista nouseviin, esiopetuksen kannalta oleellisiin opetuksen tavoitteisiin sekä laaja-alaiselle osaamiselle asetettuihin tavoitteisiin.  Yhteiset tavoitteet ovat opettajan työtä ohjaavia tavoitteita.

Oppimiskokonaisuuksina toteutetun opetuksen tavoitteena on tukea lasten kokonaisvaltaista kasvua ja hyvinvointia sekä tarjota monipuolinen perusta heidän osaamisensa edistymiselle. Leikki ja muut lapsille ominaiset tavat oppia ja työskennellä ovat opetuksen ja toiminnan lähtökohtana. Oppimiskokonaisuuksien kesto ja toteutustapa vaihtelevat valitun aihepiirin, tilanteen ja lasten oppimisen etenemisen mukaan. Lapset osallistuvat oppimiskokonaisuuksien suunnitteluun ja toteutumisen arviointiin opettajan ohjauksessa. On tärkeää, että jokaisella lapsella on mahdollisuus oppia ja työskennellä omaan tahtiinsa sekä kehittää taitojaan vuorovaikutuksessa toisten lasten, opettajan ja muun henkilöstön kanssa monipuolisissa oppimisympäristöissä. Oppimiskokonaisuuksien tehtävä on tarjota lapsille uusia ja innostavia oppimiskokemuksia sekä mahdollisuuksia työskennellä kullekin lapselle sopivia oppimisen haasteita sisältävien tehtävien parissa. Opetuksessa otetaan huomioon lasten erilaiset tuen tarpeet ja annetaan lapsille riittävästi tukea heti tuen tarpeen ilmetessä.

Tässä luvussa kuvatut opetukselle asetetut yhteiset tavoitteet on ryhmitelty viideksi kokonaisuudeksi.   Kuhunkin kokonaisuuteen on koottu tavoitteita, joilla on toisiinsa liittyviä opetuksellisia ja kasvatuksellisia tehtäviä. Eri kokonaisuuksien tavoitteita ja sisältöjä yhdistellään pedagogisesti tarkoituksenmukaisella tavalla esiopetuksen oppimiskokonaisuuksia muodostettaessa.

Kuvio 1. Oppimiskokonaisuuksien muodostaminen

Ilmaisun monet muodot

Lasten oppimisedellytykset, sosiaaliset taidot ja myönteinen minäkuva vahvistuvat, kun he saavat valmiuksia ympäröivän maailman jäsentämiseen. Nämä valmiudet kehittyvät, kun lapset tutkivat, tulkitsevat ja ilmaisevat itseään ja maailmaa erilaisia ilmaisun taitoja harjoittelemalla. Harjoittelu tukee myös lasten keskittymiskyvyn ja itsesäätelytaitojen kehittymistä. Esiopetuksen tehtävä on kehittää lasten ilmaisua musiikillisen, kuvataiteellisen, käsitöiden sekä suullisen ja kehollisen ilmaisun perustaitoja harjoittelemalla. Kulttuurin ja ilmaisun eri muotoihin tutustuminen vahvistaa lasten osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja sekä monilukutaidon kehittymistä.   Eri ilmaisumuotojen käyttö esiopetuksen arjessa ja juhlissa tarjoaa mahdollisuuksia tuoda esille kulttuurista monimuotoisuutta ja iloita siitä.

Kokonaisuuteen liittyvät opetuksen yleiset tavoitteet

Esiopetuksessa lapsia rohkaistaan ja ohjataan käyttämään ilmaisun eri muotoja. Opetus suunnitellaan niin, että lapset saavat elämyksiä taiteesta sekä kokemuksia luovasta prosessista ja siihen kuuluvasta suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin kokonaisuudesta. Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään ja niihin liittyvistä erilaisista kokemuksista. Toiminnan tuotoksia tarkastellaan yhdessä, ja yhteinen tekeminen näkyy oppimisympäristöissä. Lasten ilmaisussa ja työskentelyn dokumentoinnissa käytetään monipuolisesti erilaisia materiaaleja ja välineitä.  Opetuksessa hyödynnetään monipuolisesti eri oppimisympäristöjä ja lähiseudun kulttuuritarjontaa.

Yksityiskohtaisemmat tavoitteet

Esiopetuksen musiikillinen toiminta on monipuolista ja moniaistista, ja sen tavoitteena on vahvistaa lasten kiinnostusta ja suhdetta musiikkiin. Lapsille tarjotaan kokemuksia heidän omista musiikillisista taidoistaan laulun, tanssin, liikkeen, soiton ja oman musiikin luomisen avulla. Heidän kanssaan opetellaan lauluja ja tutustutaan eri musiikkityyleihin ja soittimiin. Musiikilla leikitään, kokeillaan ja improvisoidaan. Lasten kanssaan havainnoidaan äänen tasoa, kestoa, voimaa ja sointivärejä musiikillisessa toiminnassa.  Opetus tarjoaa lapsille kokemuksia musiikin tekemisestä yhdessä.

Esiopetuksessa harjoitellaan käsitöiden tekemistä ja erilaisten työvälineiden käyttöä. Lapsia innostetaan käsitöiden tekemiseen. Lasten kanssa kokeillaan sekä kovien että pehmeiden materiaalien käyttöä ja opetellaan niiden käsittelyssä tarvittavia tekniikoita ja perustaitoja. Lapsia rohkaistaan suunnittelemaan ja toteuttamaan erilaisia käsitöitä mielikuvituksensa ja omien taitojensa puitteissa yhdessä toisten kanssa. Lapset suunnittelevat ja valmistavat opettajan ohjauksessa myös pitempikestoisen käsityön. Työskentelyssä voidaan hyödyntää paikallisia tai lapsiryhmän taustoihin liittyviä käsityöperinteitä.

Esiopetuksessa tuetaan lasten kuvallisen ajattelun ja kuvailmaisun kehittymistä tekemällä, tulkitsemalla ja arvioimalla erilaisia kuvia. Opeteltava asia suunnitellaan lasten kokemusmaailmasta ja kiinnostuksen kohteista lähtien. Lapsia rohkaistaan kokeilemaan erilaisia kuvan tekemisen tapoja, välineitä ja materiaaleja. Kuvan tekemisen taitoja harjoitellaan moniaistisesti esimerkiksi maalaamalla, rakentamalla ja mediaesityksiä tekemällä. Lasten kanssa havainnoidaan heidän itse tuottamiensa kuvien lisäksi taideteoksia, median kuvia, esineiden muotoilua sekä rakennetun ja luonnon ympäristön kohteita. Lapsia ohjataan tulkitsemaan ja kertomaan ajatuksiaan kuvallisista viesteistä. Kuvia tarkasteltaessa kiinnitetään huomiota esimerkiksi väreihin, muotoihin, materiaaleihin, tekijään, esitysyhteyteen ja kuvien herättämiin tunteisiin.

Lapsia rohkaistaan suulliseen ja keholliseen ilmaisuun monipuolisten harjoitusten ja leikin avulla. Tavoitteena on, että lapset saavat kokemuksia siitä, miten kielellä ja keholla voidaan leikkiä ja viestiä monimuotoisesti. Lasten mielikuvituksesta nousevia tai heidän kokemiaan ja havaitsemiaan asioita työstetään yhdessä ilmaisun keinoin. Opetuksessa hyödynnetään loruja, runoja sekä lasten kirjallisuutta. Lapset saavat kokemuksia sekä spontaanista ilmaisusta että yhteisesti suunnitellusta prosessista.  Ilmaisumuotoina voidaan käyttää esimerkiksi draamatoimintaa, sanataidetta ja tanssia.

Kielen rikas maailma

Kieli on lapsille sekä oppimisen kohde että väline. Esiopetusiässä kielestä tulee yhä vahvemmin lasten ajattelun, ilmaisun ja vuorovaikutuksen väline, jonka avulla he jäsentävät arkeaan ja rakentavat maailmankuvaansa. Esiopetuksen tehtävä on tukea lasten kielellisten taitojen kehitystä kokonaisvaltaisesta kielen merkityksen hahmottamisesta kohti yksityiskohtaisempaa kielen rakenteiden ja muodon havaitsemista. Keskeistä on vahvistaa lasten kiinnostusta ja uteliaisuutta puhuttua kieltä sekä lukemista ja kirjoittamista kohtaan. Kielellinen mallintaminen ja runsas myönteinen palaute ovat tärkeitä oppimiselle. Erilaisten viestien tulkitseminen ja tuottaminen suullisesti ja viestinnän välineitä käyttäen ovat osa vähitellen kehittyvää monilukutaitoa sekä tieto- ja viestintäteknologista laaja-alaista osaamista. Esiopetuksessa lasten kielellisen ja kulttuurisen taustan monimuotoisuus tunnistetaan, sitä kunnioitetaan ja sen jatkuvuutta tuetaan. Eri kielten havainnointi tukee lasten kielitietoisuutta sekä kulttuuriseen osaamiseen ja vuorovaikutukseen liittyvän laaja-alaisen osaamisen kehittymistä.

Kokonaisuuteen liittyvät opetuksen yleiset tavoitteet

Esiopetuksen tavoitteena on edistää lasten kielellistä kehitystä ja vuorovaikutustaitoja sekä vahvistaa heidän kiinnostustaan kieliin ja kulttuureihin. Lasten kielellisen tietoisuuden kehittymistä edistetään kielellä leikkien, loruillen sekä tutustuen monipuolisesti puhuttuun ja kirjoitettuun kieleen. Lasten kehittyvää luku- ja kirjoitustaitoa tuetaan leikkien ja toiminnallisten harjoitusten avulla.  Opetus ja oppimisympäristöt suunnitellaan niin, että niissä on lapsille runsaasti mahdollisuuksia havainnoida, tutkia ja kokeilla puhuttua ja kirjoitettua kieltä sekä laajentaa sanavarastoaan. Opetuskielen lisäksi esiopetuksessa havainnoidaan muita kieliä. On tärkeää, että lapset, joiden äidinkieli on muu kuin esiopetuksen kieli, saavat vahvan tuen opetuskielen taidon kehittymiselle ja samalla kokemuksen, että heidän kotona puhumansa kieli on tärkeä ja arvokas.

Yksityiskohtaisemmat tavoitteet

Lasten suomen/ ruotsin/ saamen/ viittomakielen taidon kehittymistä tuetaan monipuolisesti esiopetuksen aikana. Opetus tarjoaa lapsille mahdollisuuksia harjoitella kuuntelemista ja puhumista erilaisissa tilanteissa. Heitä ohjataan kertomaan ja keskustelemaan sekä eläytymään, ymmärtämään ja muistamaan kuulemaansa. Sanojen merkityksiä pohditaan yhdessä ja sanoilla leikitellään. Yhteisissä keskusteluissa lapset kehittävät taitojaan kysyä, päätellä ja arvioida kuulemaansa. Lapsia innostetaan tarinoiden tekemiseen ja taitoa harjoitellaan esimerkiksi saduttamalla tai digitarinoita tekemällä. Lapsille luetaan erilaisia tekstejä ja niistä keskustellaan yhdessä. Tämä auttaa lapsia ymmärtämään lukemisen merkitystä. Opettajan mallintamisen ja erilaisten harjoitusten avulla lapset saavat kokemuksia siitä, miten puheen voi muuttaa kirjoitetuksi kieleksi ja kirjoitetun kielen puheeksi. Kirjoitettua ja puhuttua kieltä tutkitaan yhdessä. Lapsia ohjataan havaitsemaan, että puheen voi jakaa pienempiin osiin, kuten sanoihin, tavuihin ja äänteisiin. Lasten lukutaidon kehittymistä tuetaan järjestämällä heille mahdollisuuksia leikilliseen kirjoittamiseen ja omien tekstien tuottamiseen tieto- ja viestintäteknologiaa käyttäen. Lapsia innostetaan yhdessä ja omatoimisesti tunnistamaan ja tuottamaan eri tavoin kirjaimia, sanoja ja tekstejä taitojensa ja mielenkiintonsa mukaisesti heille mielekkäissä asiayhteyksissä. Opetuksessa käytetään monipuolisesti lastenkirjallisuutta. Lapsia rohkaistaan tutkimaan ja lukemaan oman taitonsa mukaisesti erilaisia tekstejä sekä kertomaan ja ilmaisemaan eri tavoin kuulemastaan tai lukemastaan. Erilaisten leikkien ja harjoitusten avulla tuetaan lasten hienomotoristen taitojen kehittymistä sekä heidän kykyään hahmottaa tilaa ja suuntia. Lapsia ohjataan tarkoituksenmukaiseen kynäotteeseen ja näppäimistöjen käyttöön.

Esiopetuksessa tuetaan lasten kielellisiä valmiuksia havainnoimalla eri kieliä yhdessä lasten kanssa. Erityisesti tarkastellaan lapsiryhmässä ja lähiympäristössä puhuttuja kieliä. Näin tuetaan lasten kielitietoisuuden ja oman kielellisen ja kulttuurisen identiteetin kehittymistä. Samalla lapsia autetaan havaitsemaan ympäröivän maailman kielellinen ja kulttuurinen rikkaus ja kiinnostavuus. Opetuksessa voidaan käyttää esimerkiksi erikielisiä lauluja, leikkejä ja viittomia.

Minä ja meidän yhteisömme

Lasten elinpiiri laajenee heidän kasvaessaan. Kodin perinteiden, toimintamallien, arvojen ja katsomusten lisäksi lapset kohtaavat toisenlaisia tapoja ajatella ja toimia. Esiopetuksen tehtävä on vahvistaa lasten valmiuksia ymmärtää yhteiskunnan monimuotoisuutta ja toimia siinä. Aihetta lähestytään historiallisesta ja yhteiskunnallisesta sekä etiikan ja katsomusten näkökulmista.  Lähiyhteisön menneisyyttä sekä ajankohtaisia asioita pohtimalla suunnataan lasten mielenkiintoa yhteiskunnallisiin asioihin. Arjen eettisten valintojen pohdinta sekä omien tunnetaitojen kehittäminen ja rakentavan käyttäytymisen harjoittelu vahvistavat lasten vuorovaikutustaitoja. Tutustuminen lähiyhteisön tapoihin sekä uskontoihin ja muihin katsomuksiin yhdessä kokonaisuuden muiden tavoitteiden kanssa tukee lasten kulttuurisen osaamisen ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä sekä ajatteluun ja oppimiseen liittyvää laaja-alaista osaamista. Opetuksessa toimitaan yhteistyössä huoltajien kanssa kunkin perheen taustaa, katsomuksia ja arvoja kuullen.

Kokonaisuuteen liittyvät opetuksen yleiset tavoitteet

Tavoitteena on edistää lasten mielenkiintoa yhteiskunnan, erityisesti lähiyhteisön toimintaan ja vahvistaa heidän osallisuuttaan toimintaympäristössään. Lapsia ohjataan havainnoimaan nykyisyyttä ja heille luodaan mahdollisuuksia eläytyä menneisyyden tapahtumiin ja tilanteisiin. Opetuksessa tuetaan lasten eettisen kohtaamisen ja ajattelun taitoja sekä tunnetaitojen kehittymistä. Lapset tutustuvat opettajan johdolla niin omaan kuin muihinkin lapsiryhmässä tai lähiyhteisössä edustettuina oleviin katsomuksiin ja uskontoihin sekä nii­hin liittyviin tapoihin ja perinteisiin. Lapsia rohkaistaan kysymään ja heidän pohdinnoilleen ja ihmettelylle annetaan tilaa. Kokonaisuuden työtapoina korostuvat keskustelut sekä erilaiset eläytymisen mahdollistavat menetelmät.

Yksityiskohtaisemmat tavoitteet

Lasten kanssa tutustutaan johonkin lähiympäristön henkilöön tai kohteeseen historiallisesta näkökulmasta. Aihetta lähestytään havainnollisesti ja moniaistisesti eri ilmaisutapoja hyödyntäen.  Lisäksi opetuksessa voidaan käsitellä lapsia kiinnostavia muita historiallisia tapahtumia, henkilöitä, kulttuureja ja kulttuuriperintöä. Tiedon lähteinä voidaan käyttää lähiyhteisön jäseniä, esineistöä ja ympäristöä sekä hyödyntää lasten huoltajien asiantuntemusta omasta kulttuuriperinnöstään. Opetuksessa voidaan hyödyntää myös juhlaperinteitä, kertomuksia, perinneleikkejä ja vanhoja lauluja.

Lasten kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin herätetään keskustelemalla heitä kiinnostavista lähiyhteisön ja yhteiskunnan ajankohtaisista asioista. Lasten kanssa tutustutaan mediaan ja kokeillaan median tuottamista leikinomaisesti. Mediatarjonnan sisältöä ja todenmukaisuutta pohditaan yhdessä lasten kanssa. Opetuksessa tutustutaan lasten oikeuksiin hyödyntäen YK:n yleissopimusta lapsen oikeuksista.  Lasten kanssa laaditaan ja kehitetään esiopetusryhmän sääntöjä. Samalla autetaan lapsia ymmärtämään, että yhteisön säännöt ovat ihmisten luomia sopimuksia.  Lähiympäristöä hyödynnetään niin että lapsilla on mahdollisuus aitoon osallistumis- ja vaikuttamiskokemukseen.

Esiopetukseen sisältyy koko ryhmälle yhteistä eettistä kasvatusta. Kasvatus liitetään lasten arkeen ja käytännön tilanteisiin, joihin liittyy tunteita ja eettisiä valintoja. Lapsia ohjataan tunnistamaan tunteitaan, toimimaan ystävällisesti ja vastuullisesti sekä ratkaisemaan rakentavasti lasten keskinäisiä ristiriitatilanteita. Lasten kanssa pohditaan ystävyyttä ja toisten kunnioittamista, ilon ja pelon aiheita, tyttönä ja poikana olemiseen liittyviä oletuksia sekä oikean ja väärän erottamista. Yhteisten keskustelujen lisäksi luontevia tapoja eettiseen kasvatukseen antavat esimerkiksi roolileikit sekä sadut ja median kertomukset. Opetuksessa voidaan hyödyntää sosiaalisia taitoja ja tunnetaitoja kehittäviä opetusohjelmia ja materiaaleja.

Esiopetuksen katsomuskasvatuksessa yhteisen tutustumisen kohteena ovat lapsiryhmässä läsnä olevat uskonnot ja katsomukset. Uskonnottomuutta tarkastellaan esiopetuksessa mui­den katsomusten rinnalla. Katsomuskasvatus liitetään arjen asioihin, juhliin ja ajankohtaisiin tapahtumiin, joilla on uskonnollista tai katsomuksellista merkitystä. Tavoitteena on auttaa lapsia ymmärtämään ja kunnioittamaan sekä omia että toisten lasten ja perheiden erilaisia katsomuksellisia perinteitä sekä niihin liittyviä tapoja ja käsityksiä. Lapsia rohkaistaan erilaisten elämänkysymysten pohdintaan yhdessä toisten kanssa toimien. Samalla heidän valmiutensa ymmärtää uskontoihin ja katsomuksiin liittyviä sanoja ja käsitteitä vahvistuvat.  Opetuksessa hyödynnetään esimerkiksi vierailuja ja lähiympäristön tapahtumia.

Tutkin ja toimin ympäristössäni

Lasten toimintaympäristö - lähiluonto ja rakennettu ympäristö sekä muut esiopetuksen oppimisympäristöt - tarjoavat runsaasti aineksia lasten oppimiselle. Erityisen tärkeää opetuksen liittäminen lasten kokemusmaailmaan ja heidän toimintaympäristöönsä on matemaattisten taitojen opettelussa sekä teknologia- ja ympäristökasvatusten toteuttamisessa.  Toimintaympäristöön liittyvät havainnot, kokemukset ja tiedot, niiden jäsentäminen ja kuvaaminen auttavat lapsia kehittymään ajattelijoina ja oppijoina. Kehittyvä taito nimetä asioita sekä ymmärtää ja käyttää erilaisia käsitteitä edistää lasten monilukutaitoa. Esiopetuksen tehtävänä on tukea lasten matemaattisen ajattelun kehittymistä ja kiinnostusta matematiikkaan. Tehtävänä on myös vahvistaa lasten luonnontuntemusta ja luontosuhdetta sekä tutustua arjen teknologiaan. Esiopetuksessa tutustutaan tutkivaan oppimiseen havainnoimalla ja tutkimalla ympäristöä sekä kokeilemalla ja päättelemällä.

Kokonaisuuteen liittyvät opetuksen yleiset tavoitteet

Esiopetuksessa vahvistetaan pohjaa lasten matemaattisen ajattelun kehittymiselle ja matematiikan oppimiselle. Lapsia ohjataan kiinnittämään huomiota arjessa ja ympäristössä ilmenevään matematiikkaan. Opetus luo mahdollisuuksia luvun, muutoksen ja ajan käsitteiden sekä tason ja avaruuden hahmottamisen ja mittaamistaitojen kehittymiselle. Opetuksen tavoitteena on tarjota oivaltamisen ja oppimisen iloa matemaattisen ajattelun eri vaiheissa oleville lapsille. Opetuksessa havainnoidaan luontoa. Lasten ympäristöherkkyyden ja luontosuhteen kehittymistä tuetaan tarjoamalla lapsille kokemuksia luonnossa liikkumisesta sekä sen tutkimisesta.  Lapsia ohjataan myös havainnoimaan ympäristön teknologiaa sekä kokeilemaan ja keksimään omia ratkaisuja. Opetuksessa tutustutaan tutkivaan työtapaan. Lapsia rohkaistaan tekemään kysymyksiä ja etsimään niihin yhdessä selityksiä. Lapset opettelevat vertailemaan, luokittelemaan sekä järjestämään havaintojen tai mittausten pohjalta saatuja tietoja. Heitä rohkaistaan tekemään päätelmiä ja keksimään ratkaisuja arjen ongelmiin sekä kokeilemaan ratkaisuja. Opetuksessa harjoitellaan dokumentointia eri välinein sekä esittämään tuloksia eri tavoin.

Yksityiskohtaisemmat tavoitteet

Lapsia kannustetaan kehittämään matemaattisia taitojaan toiminnallisesti, leikkien ja eri aisteja käyttäen erilaisissa oppimisympäristöissä. Opetuksessa tutustutaan matematiikkaan ja sen osa-alueisiin havainnollisesti ja yhdessä toimien. Lapsia innostetaan pohtimaan ja kuvailemaan matemaattisia havaintojaan erilaisissa arjen tilanteissa opettajan mallintamisen ja kielellistämisen avulla. Havaintoja harjoitellaan esittämään itse ja kuvien sekä erilaisten välineiden avulla. Toiminta suunnitellaan niin että siinä on paljon mahdollisuuksia luokitella, vertailla, asettaa järjestykseen asioita ja esineitä sekä löytää ja tuottaa säännönmukaisuuksia. Opetukseen kuuluu muistia kehittäviä leikkejä ja tehtäviä. Lapsia kannustetaan myös toimintaympäristöön liittyvien ongelmanratkaisutehtävien päättelyyn ja ratkaisujen etsimiseen. Lukukäsitteen kehittymistä tuetaan monipuolisesti leikkien ja työskennellen. Lapsia innostetaan havainnoimaan lukumääriä ympäristöstä sekä liittämään ne lukusanaan ja numeromerkkeihin taitojensa mukaan. Lukumääriä vertaillaan ja tutkitaan lukumäärän muutosta käytännön esimerkkejä keksien. Erityisesti opetuksessa kiinnitetään huomiota lasten lukujonotaitojen ja nimeämisen kehittämiseen. Erilaisilla harjoituksilla tuetaan lasten tason ja tilan hahmottamista. Lapsia kannustetaan tutkimaan ja kokeilemaan 2- ja 3-ulotteisuutta sekä opettelemaan sijainti- ja suhdekäsitteitä, kuten edessä, ylhäällä ja joka toinen, esimerkiksi liikuntaleikkien avulla. Lasten geometrisen ajattelun vahvistamiseksi heille järjestetään mahdollisuuksia rakenteluun, askarteluun ja muovailuun. Opettajan ohjauksessa lapset tutustuvat ympäristössä oleviin muotoihin ja harjoittelevat nimeämään niitä. Esiopetuksessa kokeillaan mittaamista keholla ja eri välineillä. Opetuksessa harjoitellaan ajankäsitteitä, kuten joskus, eilen ja aamulla. Aikajärjestystä pohditaan yhdessä esimerkiksi vuorokaudenaikoja havainnoimalla. Opetuksessa hyödynnetään muun muassa leikkejä, pelejä ja tarinoita sekä tieto- ja viestintäteknologiaa.

Esiopetuksen ympäristökasvatus tarjoaa lapsille luontokokemuksia sekä mahdollisuuden tutkia ja tutustua kasveihin, eläimiin ja luonnon ilmiöihin.  Ympäristöä havainnoidaan eri aistein sekä havaintovälineiden avulla. Opetukseen voi kuulua myös pieniä kokeita. Havainnoista keskustellaan ja havaintotietoa harjoitellaan luokittelemaan. Samalla opetellaan luontoon liittyvien käsitteiden käyttöä ja päätelmien tekemistä sekä pohditaan syy-seuraus suhteita.  Lasten luonnontuntemusta hyödynnetään opetuksessa. Lasten kanssa harjoitellaan tiedon hankintaa hakemalla yhdessä tietoa joistakin lapsia kiinnostavista asioista.  Opetuksessa luodaan pohjaa kestävälle elämäntavalle tutustumalla luonnonsuojeluun.  Lapsia ohjataan huolehtimaan ympäristöstään ja sen viihtyisyydestä.

Lasten kanssa havainnoidaan ja pohditaan arjessa esiintyviä teknologisia ratkaisuja ja niiden ominaisuuksia ja toimivuutta. Opetuksessa tuodaan esille, että teknologia on ihmisen luovan toiminnan aikaansaamaa. Lapset tutustuvat teknologiaan keksimällä, askartelemalla ja rakentamalla itse erilaisia rakenteita ja ratkaisuja eri materiaaleja hyödyntäen. Lapsia kannustetaan kuvailemaan tekemiään ratkaisuja. Opetuksessa voidaan hyödyntää oppimisympäristöjen välineiden lisäksi esimerkiksi lasten omia leikkikaluja ja miettiä niiden toimintaperiaatteita.

Kasvan ja kehityn

Itsestä huolehtiminen ja siihen liittyvät arjen taidot ovat osa esiopetuksen tavoitteena olevaa laaja-alaista osaamista. Kehittyäkseen tällä osaamisen alueella lapset tarvitsevat kokemuksia, tietoja ja pohdintaa, joiden pohjalta heidän arvostuksensa ja taitonsa voivat vähitellen kehittyä. Esiopetuksessa tehtävää lähestytään liikunnan, ruuan, kuluttajuuden, terveyden sekä turvallisuuden näkökulmista. Esiopetuksen tehtävänä on luoda pohjaa terveyttä ja hyvinvointia arvostavalle ja liikunnalliselle elämäntavalle sekä kehittää lasten terveysosaamista ja turvataitoja.  Lisäksi tehtävänä on edistää kestävään elämäntapaan kuuluvia ruoka-, kulutus- ja puhtaustottumuksia.

Kokonaisuuteen liittyvät opetuksen yleiset tavoitteet

Lapset saavat monipuolisia kokemuksia liikunnasta ja alkavat ymmärtää liikkumisen yhteyttä hyvinvointiin ja terveyteen. Opetus tarjoaa mahdollisuuksia lasten motoristen ja sosiaalisten taitojen kehittymiselle. Erityisesti kiinnitetään huomiota lasten yleisten oppimisedellytysten kannalta tärkeiden havaintomotoristen taitojen kehittymiseen. Lasten kanssa tutustutaan terveelliseen ruokaan ja pohditaan sen merkitystä. Lapsia ohjataan kohtuulliseen kulutukseen. Opetuksessa pohditaan terveyteen liittyviä tekijöitä sekä tuetaan lasten valmiuksia pitää huolta terveydestään. Lapset saavat tietoja turvallisesta liikkumisesta lähiympäristössä sekä esiopetuksen oppimisympäristöissä.

Yksityiskohtaisemmat tavoitteet

Esiopetuksen tavoitteena on innostaa lapsia liikkumaan monipuolisesti ja kokemaan liikunnan iloa. Liikkumisen ja leikkien avulla lasten yhdessä toimimisen taidot kehittyvät. Samalla heidän kehonhallintansa vahvistuu sekä heidän taitonsa hahmottaa omaan kehoaan ja sen eri osia suhteessa ympäröivään tilaan, käytettävään aikaan ja voimaan kehittyy. Ohjatun liikkumisen lisäksi huolehditaan siitä, että lapsilla on mahdollisuuksia päivittäiseen omaehtoiseen liikkumiseen sekä sisällä että ulkona. Yhteistyössä huoltajien kanssa lapsia rohkaistaan liikkumaan myös vapaa-ajalla erilaisissa tiloissa ja ulkona erilaisissa olosuhteissa. Esiopetuksessa harjoitellaan monipuolisesti ja säännöllisesti arkeen liittyviä motorisia perustaitoja eri ympäristöissä. Näitä ovat tasapaino-, liikkumis- ja välineenkäsittelytaidot. Tasapainoa harjoitellaan pysähtymisiä ja harhauttamisia sisältävien leikkien avulla tai taitoradalla leikitellen. Liikkumistaitoja edistetään kierimistä, kiipeämistä, juoksua ja hyppelyjä sisältävillä harjoituksilla. Välineenkäsittelytaitoja harjoitellaan työntämällä ja vetämällä sekä käyttämällä monipuolisesti eri välineitä ja palloja.  Lisäksi lapsia innostetaan harjaannuttamaan hienomotorisia taitojaan sorminäppäryyttä ja tarkkuutta kehittävien pelien ja leikkien avulla. Tavoitteena on, että toiminta antaa kaikille lapsille mahdollisuuksia osallistumiseen ja onnistumiseen sekä tukee lasten hyvinvointia ja toimintakykyä.

Esiopetuksessa ruokailutilanteita käytetään päivittäisen terveyttä edistävän syömisen ja ruokaan liittyvän osaamisen oppimisympäristönä. Ruokailutilanteista luodaan lasten kanssa mahdollisimman viihtyisiä ja lapsia ohjataan hyviin tapoihin. Suomalaisen ruoka- ja tapakulttuurin lisäksi opetuksessa tutustutaan johonkin muuhun ruoka- ja tapakulttuuriin kotien asiantuntemusta hyödyntäen. Lasten kanssa tarkastellaan lapsiin kohdistuvaa mainontaa sekä pohditaan kohtuullisen kuluttamisen merkityksestä. Esimerkiksi lasten leikeissä ja piirroksissa ilmenevät tulkinnat kulutuksesta ja mainonnasta voivat toimia esiopetuksen kuluttajakasvatuksen pohjana.

Lapsia ohjataan ymmärtämään liikunnan, levon ja hyvien ihmissuhteiden merkitystä hyvinvoinnille ja terveydelle. Lasten kanssa pohditaan terveyttä ja sairauksia ja niiden syitä sekä ihmisen mahdollisuuksia vaikuttaa omaan fyysiseen terveyteensä ja mielen hyvinvointiin. Hyvistä ihmissuhteista ja niiden merkityksestä mielen hyvinvoinnille keskustellaan. Kaveruutta ja toisten huomioon ottamista sekä tunteiden tunnistamista ja hallintaa harjoitellaan arjen tilanteissa. Lasten kanssa havainnoidaan nukkumisen ja liikkumisen määrää sekä mietitään niiden yhteyttä päivittäiseen virkeyteen ja hyvään oloon. Opetuksessa haetaan tietoa hygieniasta ja harjoitellaan siihen liittyviä perustaitoja osana esiopetuksen arkea.

Lapset saavat esiopetuksessa tietoa oikeudestaan turvalliseen elämään, arvostavaan kohteluun ja koskemattomuuteen. Lasten kanssa havainnoidaan ja pohditaan arjen toimintaympäristöihin ja esiopetuksen oppimisympäristöihin liittyviä yleisimpiä fyysisiä ja psyykkisiä vaaratilanteita. Tavoitteena on tukea lasten turvallisuuden tunnetta, antaa heille valmiuksia pyytää ja hankkia apua sekä toimia turvallisesti tavallisimmissa arjen tilanteissa.  Lapsia rohkaistaan hakemaan aikuisen apua esiopetuksen ongelmatilanteissa ja kiusaamista kohdatessaan sekä kertomaan huolistaan.  Opetuksessa harjoitellaan lähiliikenteessä liikkumisen sääntöjä sekä turvallista toimintaa tieto- ja viestintäteknologisissa ympäristöissä ikäkaudelle sopivalla tavalla.

4.4 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä

Kaikkien lasten esiopetuksessa noudatetaan samoja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisia esiopetuksen yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita. Lasten vaihtelevat kielelliset ja kulttuuriset taustat ja valmiudet otetaan esiopetuksessa huomioon. Esiopetuksen tavoitteena on tukea jokaisen lapsen kieli- ja kulttuuri-identiteettien kasvua sekä opettaa lapsia kunnioittamaan eri kieliä ja kulttuureja. Erityisenä tavoitteena on tukea kaksi- ja monikielisten lasten eri kielten taitoa.

Perusopetuslain mukaan esiopetuksessa käytettävä kieli on suomi tai ruotsi. Opetuskielenä voi olla myös saame, romani tai viittomakieli. Opetuskielenä voidaan käyttää myös muita kieliä, kun se ei vaaranna opetussuunnitelman perusteissa asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Erillisessä ryhmässä esiopetus voidaan antaa pääosin tai kokonaan muulla kielellä. Huoltajille tarkoitettu tiedotus ja keskeiset asiakirjat tulee olla saatavana perusopetuslain mukaisella esiopetuksen opetuskielellä.

Erilaiset kieli- ja kulttuuritaustat esiopetuksessa

Saamelaislasten esiopetuksen erityisenä tavoitteena on vahvistaa lasten saamelaista identiteettiä ja tietoisuutta omasta kulttuuristaan sekä antaa lapsille mahdollisuus opetella saamelaisia perinnetietoja ja -taitoja. Opetuksessa voidaan hyödyntää lähiympäristöä sekä yhteistyötä huoltajien ja saamelaisyhteisön kanssa. Esiopetusta voidaan järjestää saamenkielisenä tai kaksikielisenä kielikylpyopetuksena.

Silloin kun esiopetus järjestetään jollakin kolmesta saamen kielestä, sen erityisenä tavoitteena on vahvistaa kielen ymmärtämistä ja kielen käyttötaitoja. Tavoitteena on lisätä lasten valmiuksia toimia saamenkielisessä ympäristössä, oppia saamen kieltä ja saamen kielellä.

Romanilasten esiopetuksen erityisenä tavoitteena on vahvistaa lasten identiteettikehitystä ja tietoisuutta omasta historiastaan ja kulttuuristaan. Lisäksi tuetaan kaksikielisyyttä yhteistyössä lasten perheiden kanssa. Lapsille annetaan romanikielen opetusta mahdollisuuksien mukaan. Romanikielen opetuksessa tutustutetaan lapsia romanikieleen ja -kulttuuriin, laajennetaan sana- ja ilmaisuvarantoa sekä rohkaistaan käyttämään kieltä erilaisissa kielenkäyttötilanteissa.

Viittomakieltä käyttävien lasten esiopetus toteutetaan ensisijaisesti viittomakielisessä ryhmässä tai sekaryhmässä, joka koostuu viittomakielisistä ja puhuttua kieltä käyttävistä lapsista. Viittomakielisen esiopetuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa lasten kieli- ja kulttuuri-identiteettiä antamalla heille mahdollisuus omaksua viittomakieltä. Tavoitteena on myös vahvistaa lasten suomalaista tai suomenruotsalaista viittomakielistä ilmaisua ja viittomavarantoa sekä rohkaista käyttämään viittomakieltä ja lisätä lasten valmiuksia toimia erilaisissa kieliympäristöissä.

Esiopetuksessa tuetaan vieraskielisten ja monikielisten lasten kielitaidon sekä identiteetin ja itsetunnon kehittymistä. Suomen/ruotsin kielen taidon kehittymistä edistetään kielitaidon eri osa-alueilla lasten tarpeista ja edellytyksistä lähtien sekä ohjatusti että esiopetuksen arjessa. Erillistä suomi/ruotsi toisena kielenä -opetusta ja lasten oman äidinkielen/äidinkielten opetusta tarjotaan mahdollisuuksien mukaan. Maahanmuuttajataustaiset lapset voivat osallistua joko esiopetukseen tai perusopetukseen valmistavaan opetukseen tai molempiin.

Kaksikielinen esiopetus

Kaksikielisen esiopetuksen tavoitteena on hyödyntää lasten varhaisen kielenoppimisen herkkyyskautta tarjoamalla tavanomaista esiopetusta monipuolisempaa kielikasvatusta. Opetuksessa luodaan motivoivia kieltenoppimistilanteita, joilla rakennetaan pohjaa elinikäiselle kielten opiskelulle. Tavoitteena on, että toiminta monikielisessä ympäristössä kehittää lasten kielitietoisuutta. Lasten kaksi- tai monikielistä kieli-identiteettiä tuetaan ja heille tarjotaan tilaisuuksia käyttää ja omaksua kieliä toiminnallisesti ja leikinomaisesti. Myös monenlaiset kulttuurit, joita tuodaan tietoisesti esiin ja keskusteltavaksi, kohtaavat luontevasti tällä tavoin järjestetyssä opetuksessa.

Suppeamman kaksikielisen esiopetuksen tavoitteena on herättää lasten mielenkiinto ja myönteinen asenne kieltä kohtaan. Laajamittaisessa kaksikielisessä esiopetuksessa pyritään luomaan lapsille valmiuksia toimia kaksikielisessä ympäristössä ja oppia opetuskielen lisäksi myös muulla kielellä.

Kaksikielistä opetusta voidaan toteuttaa usealla tavalla. Yhteistä toteutustavoille on se, kielet eivät ole pelkästään opetuksen ja oppimisen kohteena, vaan niitä käytetään oppimiskokonaisuuksien opetuksessa ja esiopetuksen arjen toiminnassa.

Laajamittainen kaksikielinen esiopetus

Kotimaisten kielten varhainen täydellinen kielikylpy esiopetuksessa

Ruotsinkielistä kielikylpyä voidaan järjestää suomenkielisessä esiopetuksessa ja suomenkielistä kielikylpyä ruotsinkielisessä esiopetuksessa. Lisäksi sekä suomen- että ruotsinkielisessä esiopetuksessa voidaan järjestää saamenkielistä kielikylpyä. Kotimaisten kielten varhainen täydellinen kielikylpy on ohjelma, joka alkaa esiopetuksesta ja kestää perusopetuksen loppuun. Esiopetuksen ja koulun opetuskieli sekä toinen kotimainen kieli tai saamen kieli muodostavat kokonaisuuden. Esiopetus toteutetaan pääosin kielikylpykielellä.  Lasten äidinkielen tai äidinkielten taitojen kehittymistä tuetaan yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa. Kielikylpyopettaja käyttää johdonmukaisesti ainoastaan kielikylpykieltä. Lapsia kannustetaan kielikylpykielen monipuoliseen käyttöön, mutta heillä tulee olla mahdollisuus tulla ymmärretyksi myös äidinkielellään. Lapsia kannustetaan opetuskielisen kulttuurin lisäksi myös toisen kotimaisen kielen mukaiseen tai saamelaiseen kulttuuriin tutustumiseen. Kotimaisten kielten kielikylvyn tavoitteena on antaa lapsille valmiudet jatkaa opiskelua sekä opetuskielellä että toisella kotimaisella kielellä tai saamen kielellä. Esiopetuksen ja tulevan kielikylpykoulun välisessä yhteistyössä varmistetaan, että koulussa on käytettävissä riittävästi tietoa kouluun siirtyvien lasten kielenkehityksen vaiheesta.

Muu laajamittainen kaksikielinen esiopetus

Muussa laajamittaisessa kaksikielisessä esiopetuksessa osa toiminnasta (vähintään 25 %) toteutetaan jollakin muulla kielellä kuin perusopetuslaissa säädetyllä opetuskielellä. Jotkut lapsista voivat puhua kyseistä kieltä äidinkielenään. Toiminta suunnitellaan siten, että eri kieliryhmät saavat oppimiselleen tarvittavaa tukea. Ryhmissä voi olla myös lapsia, joille kumpikaan opetuksessa käytettävä kieli ei ole äidinkieli. Pääsääntöisesti nämä lapset ohjataan valmistavaan opetukseen, jos sellaista on saatavilla.

Kaksikielisessä esiopetuksessa toiminta suunnitellaan niin, että kahdella kielellä toteutetusta esiopetuksesta muodostuu kokonaisuus, jossa molemmat kielet ovat läsnä ja kehittyvät vähitellen opettajan mallintamisen ja lasten aktiivisen toiminnan kautta. Mikäli mahdollista, kukin opettaja käyttää vain jompaakumpaa kieltä aktiivisesti. Lapsia kannustetaan monipuoliseen kielenkäyttöön. Myös opetuskieliin liittyviä kulttuureita tuodaan lasten ulottuville. Tavoitteena on valmius jatkaa opiskelua molemmilla kielillä. Tavoite asettaa vaatimuksia oppimisympäristöille ja edellyttää yhteistyötä esiopetuksen ja perusopetuksen järjestäjän välillä lasten siirtyessä perusopetukseen.

Suppeampi kaksikielinen esiopetus

Kielirikasteinen esiopetus

Kielirikasteisella esiopetuksella tarkoitetaan esiopetusta, jossa alle 25 % toiminnasta järjestetään säännöllisesti ja suunnitellusti jollakin muulla kuin perusopetuslaissa säädetyllä opetuskielellä. Kielirikasteinen esiopetus antaa luontevia mahdollisuuksia tuoda monikielisyyttä ja kulttuurien kohtaamisia esiin esiopetuksen arjessa ja toimintakulttuurissa. Tavoitteena on, että lapset olisivat sekä kielen oppijoita että käyttäjiä. Tavoitteena voi olla siirtyminen kielirikasteiseen tai muuhun kaksikieliseen perusopetukseen

4.5 Paikallisesti päätettävät asiat

Monipuoliset työtavat

Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan,

• millaisia työtapojen valintaa ja käyttöä ohjaavia periaatteita paikallisesti käytetään
• miten henkilöstön itsearviointia sekä huoltajilta ja lapsilta saatua palautetta käytetään työtapojen kehittämisessä.

Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena

Paikallisessa opetussuunnitelmassa tarkennetaan perusteissa kuvattuja esiopetuksen arvioinnin periaatteita ja käytäntöjä. Lisäksi paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetään ja kuvataan,

• miten arviointia koskevan tiedon siirron käytännöt toteutetaan lapsen siirtyessä perusopetukseen tai lapsen vaihtaessa esiopetuspaikkaa
• miten henkilöstön itsearviontiin perustuvia tietoja sekä lapsilta ja huoltajilta saatua palautetta käytetään esiopetuksen laadun ylläpitämisessä ja kehittämisessä
• millaista osallistumistodistusta käytetään.

Opetuksen yhteiset tavoitteet ja oppimiskokonaisuudet

Paikalliseen opetussuunnitelmaan liitetään esiopetuksen yhteiset tavoitteet, jotta esiopetuksen yhtenäisyys voi toteutua. Lisäksi opetussuunnitelmassa kuvataan, miten lasten mielenkiinnon kohteet otetaan huomioon oppimiskokonaisuuksien toteuttamisessa. Paikallisessa opetussuunnitelmassa voidaan tarkentaa yhteisten tavoitteiden kuvauksia.

Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä

Paikallisessa opetussuunnitelmassa otetaan huomioon, että lasten kieli- ja kulttuuritaustat vaihtelevat. Opetussuunnitelmassa kuvataan eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetusta sekä kaksikielistä opetusta niiltä osin kuin paikallinen esiopetuksen järjestäminen edellyttää.

Opetuksen järjestäjä antaa ohjeet, miten mahdollisiin yksikkökohtaisiin esiopetuksen opetussuunnitelmiin kirjataan tarvittavat täsmennykset, jotta kansallisesti ja paikallisesti asetetut tavoitteet voivat toteutua.

Monipuoliset työtavat

Monipuoliset työtavat eri ryhmätilanteissa yhdessä aikuisen ohjaajan kanssa auttavat lapsia tiedostamaan, millaisia oppijoita he ovat, sekä tarkkailemaan omaa oppimistaan. On tärkeää, että lapset saavat myönteisen kuvan itsestään oppijoina. Monipuolisuus tekee oppimisen hauskaksi ja motivoi lapsia uusiin oppimiskokemuksiin – sekä ohjattuihin että itse valittuihin.  Työmenetelmät perustuvat leikkisään, iän mukaiseen toimintaan.

Hyvään oppimisympäristöön sisältyy mm. eriyttämistä ja erilaisia työskentelytapoja kuten pienryhmätoimintaa, ryhmätöitä ja paritöitä. Hyvä oppimisympäristö merkitsee muun muassa, että välineet ovat helposti saatavilla, tarkoituksenmukaisia ja houkuttelevia. Audiovisuaalisia apuvälineitä ja TVT:tä käytetään opetuksessa sekä toiminnan ja lasten edistymisen dokumentointiin eri tavoin yhdessä lasten kanssa. Aikuinen on omalla asenteellaan mallina eri oppimismenetelmiä käytettäessä.  

Toimintaa kehitetään monipuolisen osaamisen näkökulmasta. Huoltajilta ja lapsilta kootaan palautetta esim. keskustelujen, vanhempainkokousten, haastattelujen ja kyselyjen kautta.

Kuvio B: Hyvä oppimisympäristö

Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena

Siirtyminen kotoa tai aiemmasta varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta kouluun ovat lapsille tärkeitä elämänvaiheita. Onnistunut siirtyminen edistää lasten turvallisuuden tunnetta ja hyvinvointia sekä heidän kasvu- ja oppimisedellytyksiään.  Siirtymävaiheiden käytäntöjen tulee olla suunnitelmallisia.  On tärkeää, että paikallisissa varhaiskasvatusta ja perusopetusta koskevissa suunnitelmissa on yhtenäinen linja siirtymävaiheisiin liittyvistä käytännöistä. Käytäntöjä arvioidaan ja kehitetään henkilöstön yhteistyössä. Huoltajilta saatu palaute otetaan kehittämisessä huomioon.

Opetuksen järjestäjä luo yhteistyön ja tiedon siirron käytänteet, joiden avulla lasten siirtyminen kotoa tai aiemmasta varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja sieltä perusopetukseen tapahtuu mahdollisimman joustavasti lasten kasvua ja oppimista tukevalla tavalla. Tavoitteena on, että opetuksen, oppimisen tuen sekä oppilashuollon järjestämisen kannalta keskeinen tieto siirtyy lapsen siirtyessä yksiköstä toiseen tai koulutusasteelta toiselle. Esiopetuksen tai perusopetuksen siirtymävaiheissa ja erityisesti poikkeuksellisesta aloittamisajankohdasta päätettäessä hyödynnetään aikaisempien ja tulevien opettajien asiantuntemusta lapsen kasvun ja oppimisen etenemisestä ja tukemisesta.

Lapsen ja huoltajan kanssa keskustellaan esiopetukseen ja kouluun siirryttäessä alkavan opetuksen tavoitteista, tehtävästä sekä toimintatavoista. Tavoitteena on, että lapset ja huoltajat tutustuvat esi- ja alkuopetuksen oppimisympäristöihin, toimintaan ja henkilöstöön jo ennen opetuksen alkua. Tiedon siirtymisestä varhaiskasvatuksesta perusopetuksen puolelle on kirjattu kappaleeseen 3.3

Vanhempien osallisuus koetaan tärkeäksi kehitettäessä esiopetusta. Kasvattajat kannustavat huoltajia antamaan aktiivisesti palautetta ryhmän toiminnasta (päivittäiset kohtaamiset, palautelaatikko). Huoltajien kanssa säännöllisesti käytävät esiopetuksen eri keskustelut ovat myös paikka antaa ja saada palautetta. Varhaiskasvatus järjestää myös huoltajille mahdollisuuden antaa palautetta laajemmin säännöllisesti tehtävien kyselyiden kautta (PKS asiakastyytyväisyyskysely).

Esiopetuksen henkilökunta arvioi toimintaansa peilaten sitä lapsilta ja huoltajilta saatuun palautteeseen ja ryhmän itsensä laatimien tavoitteiden saavuttamisen kautta (reflektointi). Tämän laatuinen arviointi on päivittäistä ja siitä saatujen tietojen perusteella kasvattajat muuttavat tarvittaessa toimintaa. Kasvattajat osallistuvat myös yksiköiden arviointeihin ja henkilökohtaisiin kehityskeskusteluihin. Näiden pohjalta kasvattajat laativat omat kehityssuunnitelmat ja täydentävät osaamistaan täydennyskoulutuksessa.

Osallistumistodistuspohja liitteenä.

Opetuksen yhteiset tavoitteet ja oppimiskokonaisuudet

Ilmaisun monet muodot

Esiopetuksessa erilaiset taide- sekä kulttuuriset kokemukset ovat olennainen osa lapsen emotionaalista, taidollista sekä tiedollista kehitystä. Tärkeää on kannustaa lasta löytämään useita erilaisia tapoja ilmaista itseään. Esiopettajan tehtävänä on tukea jokaista lasta pitkäjänteiseen sekä motivoivaan työskentelyyn, jossa lasten keskittymiskyky, luova ajattelu sekä oppimistaidot kehittyvät.

Esiopetuksen luova ilmaisu tukee jokaisen lapsen ainutlaatuista persoonallisuutta. Esiopetuksessa koemme tärkeäksi lapsista lähtevän luovuuden, jolloin lasten ideat sekä mielenkiinnon kohteet ovat keskeisiä lähtökohtia taiteelliselle kokemiselle ja ilmaisulle. Luovassa ilmaisussa painotamme elämyksellisyyttä, yksilöllisyyttä kuin myös kokonaisvaltaista kokemista, jossa lapsi pääsee ilmaisemaan itseään kaikkien eri aistiensa kautta. Olennaista on tukea leikillisyyttä sekä syvien tunne-elämysten syntymistä, jossa lapsen minuus, itsetunto ja mielikuvitusmaailma rikastuvat. Yksittäisen lapsen arjen ihmettely voi myös kasvaa koko yhteisön luovan ilmaisun kohteeksi. Esiopetuksessa tarvitaan turvallista luovan ilmaisun ilmapiiriä, jossa lapsella on mahdollisuus kokeilla ja oivaltaa yksin sekä ryhmässä. Kasvatushenkilöstön vastuulla on monipuolisiin luoviin menetelmiin tutustuttaminen sekä mahdollisuuksien luominen arjen toiminnassa.

Esiopetusryhmässä tapahtuva yhteinen taideprojekti kannustaa vastavuoroisuuteen sekä ympäröivän maailman tutkimiseen yhdessä. Ympäröivän maailman kokeminen yhdessä ihmetellen rakentaa ryhmähenkeä samalla tarjoten lapsille useita tapoja nähdä maailmaa. Tärkeää on kasvattaa lapsia arvostamaan omaa sekä toisten lasten luovuuden ilmaisuja. Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo. Lasten mielenkiinnon kohteita voidaan työstää eripituisten teema- ja projektityöskentelyiden kautta, joihin voidaan luontevasti sisällyttää esiopetuksen eri oppimiskokonaisuuksia sekä leikin maailmaa. Tällöin lapsen oppimisprosessi syvenee sekä lapsen eri tieto- ja taitoalueet lähenevät toisiaan. Oikein tuettuna esiopetukselle ominainen teema- ja projektityöskentely mahdollistaa monipuolisen ilmauksellisuuden kerrostamisen. Aikuisen tehtävänä on tukea luovaa ilmaisua sekä rakentaa innostavaa oppimisympäristöä.

Esiopetuksessa arvostamme ja vaalimme monipuolista luovan ilmaisun oppimisympäristöä, jossa lapset saavat kokea, tutkia ja ilmaista itseään monin eri tavoin. Oppimisympäristön tehtävänä on rohkaista lapsia luovaan tutkimiseen ja ilmaisuun. Lapsilla tulee olla päivittäin mahdollisuuksia käyttää erilaisia luovan ilmaisun materiaaleja sekä välineitä. Lisäksi muut kulttuuripalvelut lähellä sekä kaukana ovat tärkeitä ympäröivään maailmaan sekä kulttuuriin tutustuttajia. Kasvattajien vastuulla on rakentaa sekä ylläpitää luovan toiminnan oppimisympäristöä, tarjota lapsille uusia kokemuksia kuin tarttua lasten ideoihin ja ajatuksiin. Keskeinen osa luovaa ilmaisua on työskentelyprosessin dokumentointi, jossa lapset voivat erilaisin keinoin kuvata ja tallentaa omaa oppimisprosessiaan. Samalla myös esiopetusikäisen lapsen käsitys itsestään oppijana kehittyy ja vahvistuu. Esiopetuksessa hyödynnetään myös luovan oppimisen välineenä erilaisia teknologisia välineitä. Lapsia rohkaistaan erilaisten viestintävälineiden sekä median käyttöön osana luovaa työskentelyä.

Kieli ja vuorovaikutus

Kauniainen on kaksikielinen kaupunki, jossa molemmat kotimaiset kielemme ovat vahvasti mukana lasten arjessa. Monet ruotsinkieliseen esiopetukseen osallistuvista lapsista tulevat kaksi- tai useampikielisistä perheistä. Siksi on tärkeää panostaa ruotsin kieleen.

Tarvitsemme kieltä ajatteluun ja itsemme ilmaisemiseen. Esiopetuksen päivittäiset tilanteet tarjoavat erinomaisia mahdollisuuksia kielellisten valmiuksien kehittämiseen.

Keskeinen tavoitteemme on lapsen kielen rikastuttaminen herättämällä ja lisäämällä lapsen kiinnostusta puhuttuun ja kirjoitettuun kieleen.

Esiopetuksen tulee kielen avulla kehittää lapsen ajattelua, sosiaalisia taitoja, tunteita ja vuorovaikutusvalmiuksia sekä itse oppimisprosessia. Sillä tavoin vahvistetaan lapsen tunne-elämää, luovuutta ja itsetuntoa. Ryhmän jäsenenä lapsi tottuu kuuntelemaan sekä lapsia että aikuisia, osallistumaan keskusteluihin ja odottamaan vuoroaan.

Esiopetuksen tulee laskea perusta lukemaan ja kirjoittamaan oppimiselle. Lapsen luku- ja kirjoitustaidon kehittyminen edellyttää monipuolisia puhetilanteita, joissa lapsi saa mm. mahdollisuuksia kysyä, saada vastauksia, vastata, kuunnella, tehdä johtopäätöksiä ja pohdiskella.

Lasten on saatava esikouluopetuksessa tutustua erilaisiin tieto- ja viestintäteknisiin välineisiin, palveluihin ja peleihin. Lasten viestintätaitoja ja oppimisvalmiutta sekä heidän alkavaa kirjoitus- ja lukutaitoaan tulee tukea tieto- ja viestintätekniikan avulla.

Lasten kielelliset lähtökohdat otetaan huomioon esiopetuksessa, ja suomea/ruotsia toisena kielenä tuetaan pääkaupunkiseudun yhteisen toimintamallin mukaisesti. Kaupungin kaikissa päiväkodeissa lapset saavat tutustua ruotsin kieleen (ruotsinkielisissä päiväkodeissa suomen kieleen) kielisuihkutoiminnan puitteissa.

Minä ja meidän yhteisömme

Me aikuiset toimimme esikuvina lapsille, ja meidän on annettava sijaa erilaisuuksille ja rakennettava positiivinen ymmärryksen ja kunnioituksen ilmapiiri.

Folkhälsanin ja Svalerydin (2002) mukaan tutkimukset osoittavat aikuisten kohtelevan lapsia tiedostamattomasti eri tavoin sukupuolesta riippuen. Mm. aikuisten elekieli ja puhetapa muuttuvat riippuen siitä, seurustelevatko he pojan vai tytön kanssa. Tällainen kohtaaminen ohjaa lapset tiukkoihin rooleihin, jotka vaikuttavat heidän mahdollisuuksiinsa ja kehitykseensä. Aikuisten pitää kohdata lapset niin, että he saavat mahdollisuuden useisiin tapoihin olla poika tai tyttö tai olla samastumatta kumpaankaan sukupuoleen (Svaleryd, 2002). Sillä tavoin väljennämme tyttöjen ja poikien sukupuolirooleja. Tasa-arvossa on kyse yhdenvertaisuudesta ja siitä, että jokaisella yksilöllä on oikeus kehittyä sinä ihmisenä joka hän on.  Kyse on myös samoista oikeuksista, velvollisuuksista ja mahdollisuuksista riippumatta sukupuolesta.

Kauniaisten esiopetuksessa tutustumme yhdessä omaan ja muiden maailmankatsomuksiin ja uskontoihin, joita on omassa lapsiryhmässä tai lähiympäristössä. Ratkaisevaa on, että aikuiset lähtevät mukaan lasten pohdintoihin ja mietteisiin antamatta valmiita vastauksia ja ottamatta kantaa. Ilmapiirin on oltava avoin, positiivinen ja rehellinen, jotta lapset uskaltaisivat tehdä kysymyksiä ja ajatella ääneen. Kun asioita mietitään yhdessä, eri näkökannat pääsevät esille ja lapset oppivat kuuntelemaan muita ja kunnioittamaan heidän näkemyksiään. Samalla he oppivat, että on olemassa erilaisia tapoja nähdä asioita. Korostamme lasten osallisuutta hyödyntämällä lähiympäristöä, jolloin lapsella on todellinen mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa. Samalla lapsen osallisuus toteutuu.

Empatian kehittyminen edellyttää, että lasta itseään tunteineen ja tarpeineen kunnioitetaan. Toisia voi kunnioittaa, kun itse kokee tulevansa ymmärretyksi, kuulluksi ja arvostetuksi. Työtavat voivat vaihdella, mutta useimmiten niihin sisältyy keskusteluja tai draamaa.

Lähiympäristössämme on runsaasti historiallista tietoa. Lasten kanssa voi yhdessä tutustua kirjailijoihin, kuvataiteilijoihin, arkkitehteihin jne. Tutkitaan omaa yhteisöä ja omaa paikkaa siinä. Sitä yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, joka sitoo sukupolvet yhteen, kutsutaan myös kulttuuriksi. Granbergin (2001) mukaan voidaan sanoa, että kulttuuri käsitteenä kattaa koko yhteiskunnan; kulttuuriimme kuuluu kaikki (ruoka, vaatetus, perinteet, kielet, kirjallisuus, tanssi, musiikki, elokuvat, taide jne.). Lastenkulttuuriin kuuluu myös lasten oma luominen, esim. leikit, riimittely, lorut ja laulut. Opetuksessa käytetään tarinoita, perinteisiä leikkejä, lauluja ja draamaa sekä muuta aineistoa kuten Kauniaisista kertovia kirjoja. Voidaan myös käydä merkityksekkäissä paikoissa kuten Stockmannin raunioilla tai Glimsissä.

Yhdessä lasten kanssa laaditaan esikoulun säännöt. Samalla opetetaan lapsille, että säännöt ovat ihmisten välisiä sopimuksia myös esiopetuksen ulkopuolella. Aikuisten tehtävä on herättää lasten kiinnostus yhteiskunnallisia asioita kohtaan (esim. lähiympäristön tapahtumat, vaalit).

YK:n lasten oikeuksien sopimusta käsitellään lasten ikään sopeutetulla tavalla esikoululaisten kanssa.  Esimerkkejä artikloista, joita voidaan käyttää keskustelun pohjana:

1 artikla:

Lapsi on alle 18-vuotias ihminen.

2 artikla:

Kaikilla lapsilla on samat oikeudet ja he ovat yhdenvertaisia. Ketään ei saa syrjiä.

31 artikla:

Lapsella on oikeus leikkiin, lepoon ja vapaa-aikaan.

Esikoululaisia perehdytetään eri medioiden käyttöön, esim. televisio, tabletit ja tietokoneet. Samalla keskustellaan medioiden vastuullisesta käytöstä. Tavoitteena on kriittisen ajattelun herättäminen – esim. onko kaikki mitä näen ja luen totta?

Tutkin ympäristöäni

Matematiikan sisältöalueella tärkein tavoite on antaa lapsille positiivinen asenne matematiikkaan. Matemaattisten ilmiöiden havaitseminen arkisissa tilanteissa tekee matematiikasta luonnollisen ja konkreettisen osan jokaisen lapsen elämää. Esiopetuspäivän aikana luokitellaan, vertaillaan ja järjestellään arjen tilanteisiin kuuluvia esineitä, aineita ja ilmiöitä, jolloin lapset harjaantuvat matemaattiseen ajatteluun. Ajatuskyvyn kehittämiseksi pyritään ohjaamaan lasten huomio omaan ajatusprosessiin kannustamalla heitä kertomaan, mitä he ajattelevat tai miten he ajattelivat ratkaistessaan ongelmaa. Lapset tutustuvat leikin, pelien ja tehtävien avulla erilaisiin matemaattisiin käsitteisiin, jotka koskevat mm. lukumäärää, määrää, aikaa ja paikkaa. Monipuoliset opetusmenetelmät ja aineistot tarjoavat kaikille lapsille mahdollisuuden onnistua. Joka esikoulussa lapsilla on käytettävissään tabletti, jota käytetään pedagogisesti, jotta lapset tottuisivat välineen käyttöön ja koska näin on saatavilla runsaasti vaihtelevaa aineistoa.

leikki, pelit, erilaiset harjoitukset

rakentaminen, konstruointi, eri materiaalit

tieto- ja viestintätekniikan käyttö

luokittelu, vertailu, oikeaan järjestykseen asettaminen, mittaaminen

kannustaminen havainnointiin, kuvailemiseen ja johtopäätöksiin

lukujen käsittäminen

tasoa, paikkaa, ulottuvuuksia kuvaavat käsitteet

Esikoulussa lähiympäristö ja lasten arki antavat jatkuvasti virikkeitä toiminnan sisältöön. Lapset havainnoivat erilaisia lähiympäristön ilmiöitä, ja ryhmässä pyritään yhdessä lasten kanssa miettimään, mistä ja miten eri kysymyksiin voi löytää vastauksen.

Lapset käyttävät leikeissään erilaisia palikoita ja muuta saatavilla olevaa rakennusmateriaalia, esim. pakkauksia ja luonnonmateriaaleja. Lapsia kannustetaan etsimään ratkaisuja syntyviin ongelmiin ja ilmaisemaan ajatuksiaan ongelmanratkaisusta.

ympäristön ja siellä olevien teknisten ratkaisujen havainnointi

keksiminen, rakentaminen, konstruointi

omien ratkaisujen kuvailu

lapsen omien lelujen käyttö – miten ne toimivat?

dokumentointi ja esittely?

Esikoulussa lapset saavat tutustua lähiympäristöönsä ja kokea luonnon inspiroivana paikkana leikille ja tutkimiselle. Toiminnassa huomio kiinnitetään siihen, mikä herättää lapsissa kiinnostusta. Lapsilla oleva tieto otetaan varteen, ja lapset saavat tukea ja apua etsiessään tarvitsemaansa tietoa.

Kauniaisissa on paljon koskematonta luontoa, ja kaikilla päiväkodeilla on mahdollisuus tehdä retkiä lähitienoon luontoon. Luontoretket inspiroivat kekseliäisyyteen ja luovuuteen; lapsia kannustetaan miettimään syysuhteita ja tekemään johtopäätöksiä. Lapsi tutkii, kokeilee, havainnoi ja oppii nauttimaan luonnosta ja luonnossa liikkumisesta sekä saa kokea luonnon rauhoittavan vaikutuksen.

Kun lapsi oppii arvostamaan luontoa, herää tarve huolehtia omasta ympäristöstä ja toimia sen suojelemiseksi. Jokaisessa päiväkodissa on oma ekotukihenkilö. Esiopetuksessa lapset saavat ohjausta luontoa suojelevaan kestävään kulutukseen, kierrättämiseen ja lajitteluun sekä energian säästämiseen. Ajatuksena on, että kaikki voisivat osaltaan vaikuttaa.

elämykset

kokeilut

syysuhteet ja johtopäätökset

lapsen kiinnostus ja tieto keskiössä

Ympäristön vaaliminen, kestävä elämäntapa

Kasvan ja kehityn

Aktiivinen ja inspiroiva kasvattaja herättää lapsissa kiinnostusta uusiin asioihin, ja näin ollen myös ruoan alkuperään ja uusiin makuihin. Maistamalla tutustutaan omaan ja muihin ruokakulttuureihin. Esim. vuodenajan vaihtelut satokausineen antavat hyvän mahdollisuuden pohtia ruoan alkuperää.

Vaikkakin lasten tulee olla osallisina keskustelussa terveestä elämäntavasta, kasvattajan tulee inspiroida leikkeihin, joissa lapset saavat elämyksiä koko keholla ja kaikilla aisteilla. Tavoitteena on, että lasten kokemus painottuu iloon eikä hyötyyn.

Kauniaisten esiopetuksessa työskennellään kokonaisuusperiaatteen mukaisesti, ja kaikessa toiminnassa noudatetaan integroivaa toimintamallia. Esimerkiksi aterioilla huomioidaan aihealueet kieli ja vuorovaikutus, matematiikka, etiikka ja elämänkatsomus sekä luonto ja ympäristö. Aterioiden aikana kaikilla lapsilla on mahdollisuus osallistua sekä puhumalla että kuuntelemalla.  Laskemista harjoitellaan esim. niin, että lapsi laskee montako lihapullaa hän ottaa. Eettistä kasvatusta on se, että lapset oppivat arvostamaan ruokaa ja huomioimaan toisensa sekä saavat oppia hyvät pöytätavat. Ympäristö- ja luonnontieto tulee mukaan kuvioon esim. pohdittaessa ruoan alkuperää. Lapset ohjataan ottamaan itse ruokansa ja ottamaan riittävästi sekä salaattia että lämmintä ruokaa (fyysinen terveys). Myös tähteiden käsittelystä ja talteenotosta keskustellaan.

Kuvio c. Integroitu ateria esiopetuksessa

Kauniaisten esiopetuksessa lapsia kannustetaan liikkumaan ja pitämään hauskaa. On tärkeää, että aikuiset ovat sitoutuneita ja osallistuvat itse toimintoihin. Oppimisympäristön muutoksin ja luontoa hyödyntämällä lapsille annetaan riittävät mahdollisuudet liikuntaan kaikkina vuodenaikoina sekä sisällä että ulkona. (Ks. esiopetuksen liikuntasuositukset.)  Esiopetukseen sisältyy Kauniaisissa uimakoulu, joka järjestetään yhteistyössä liikuntatoimen kanssa. Ryhmät käyttävät palloiluhallia, luistinrataa, hiihtolatuja ja muita liikuntapaikkoja. Jokaisella päiväkodilla on liikuntavastaava, jonka tehtävänä on järjestää erilaisia tapahtumia, lisätä liikuntamahdollisuuksia ja hankkia tarvittavat välineet.

Huoltajien rooli korostuu pyrittäessä luomaan lapsille riittäviä liikuntamahdollisuuksia, ja perheitä kannustetaan liikkumaan yhdessä. Hyötyliikunnan merkitystä korostetaan. Tavoitteena on, että kaikki lapset saavat kokea liikkumisen iloa. Keskustelemme vanhempien kanssa esikouluun kulkemisesta hyötyliikunnan näkökulmasta. Vastapainona aktiiviselle arjelle lapsi tarvitsee myös lepoa ja rentoutumista.

Kauniaisten lyhyiden etäisyyksien ansiosta esikoululaisilla on hyvät mahdollisuudet harjoitella jalankulkijan liikennesääntöjä.

Muita asioita:

Lautasmalli kolmiulotteisena mallina

Säännöllinen käsienpesu

Tarkoituksenmukaiset vaatteet ja varusteet

Yhdessä laaditut leikkisäännöt viihtyvyyden takaamiseksi

Kasvattaja kertoo, mitä lapsilta odotetaan; harjoitellaan konkreettisesti eri asioita esim. draaman avulla.

Lapset saavat kukin erikseen arvioida esikoulupäivänsä (esim. kerran viikossa): olenko jaksanut kuunnella, olenko ollut hyvä ystävä jne.

Erilaiset kieli- ja kulttuuritaustat esiopetuksessa

Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien lasten esiopetus hoidetaan esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Kauniaisissa monikulttuuristen lasten määrän kasvaminen edellyttää jatkuvaa henkilökunnan lisäkouluttautumista aihealueeseen. Kaupunki on hyväksynyt kotouttamissuunnitelman, mikä sitouttaa kaikki toimialat kotouttamiseen. Kaupunginhallinnon on tärkeää seurata tilannetta, jotta monikulttuurisuuden huomioimista tukevia resursseja pystytään joustavasti lisäämään.

Esiopetuksen lähtökohtana on lapsen kulttuuritausta ja äidinkieli. Rohkaisemme vanhempia näiden tukemiseen ja vahvistamiseen. Henkilöstöltä edellytetään hyvää kulttuurista ymmärrystä ja kunnioitusta kohdatessaan erilaisten lasten ja perheiden tilanteita mm. kouluttautumisen kautta. Tarvittavan yhteisymmärryksen löytämiseksi käytetään tulkkipalveluja mm. lapsen oppimissuunnitelmaa laadittaessa ja arvioitaessa sekä vanhempainilloissa. Perheen on voitava kommunikoida omalla äidinkielellään etenkin tärkeistä ja vaikeista asioista. Tulkkipalveluiden käyttö on myös henkilökunnan etu ja oikeus.

Esiopetus edistää eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten ja perheiden kotoutumista sekä tutustumista suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Lapsen ja perheen kulttuuriin, elämäntapoihin ja historiaan perehdytään ja niitä arvostetaan. Aiheeseen tutustunut henkilöstö tuo tätä tietoutta muuhun ryhmään tehden näin näkyväksi eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset ja heidän arvot. Pienin arjen asioin voi vaikuttaa eri taustoista tulevien lasten arvokkuuden kokemuksiin. Esim. lapsen syntymäpäivänä voi laulaa syntymäpäivälaulun lapsen omalla kielellä. Perheen kotoutumista, kulttuuriimme tutustumista ja heidän kulttuurinsa esiin tuomista voi tukea esimerkiksi kutsumalla vanhempia tutustumaan ryhmän toimintaan.

Esiopetuksessa ei järjestetä lapsen oman äidinkielen opetusta. Päiväkodeissa lapsen suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetus toteutetaan lapsen tarpeiden mukaisesti integroiden se arjen esiopetustoimintaan.

Lähtökohtana suomi toisena kielenä -opetuksessa on pääkaupunkiseudun Moniku-hankkeessa kehitetty toimintamalli menetelmineen. Jokaisessa päiväkodissa on Moniku-vastaava, jonka tehtävänä on päiväkodin johtajan ja henkilökunnan kanssa kehittää päiväkodin eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten kasvatukseen liittyviä käytäntöjä yhteisen toimintamallin mukaisiksi.

Kauniaisissa täydellistä kielikylpyä annetaan ruotsin kielellä suomenkielisten perheiden lapsille Kielikylpy Grani språkbadet -päiväkodissa.  Kielikylpy Kauniaisissa alkaa viimeistään lasten ollessa 5-vuotiaita, vuotta ennen esikouluikää. Näin esiopetusryhmässä aloittavilla lapsilla on jo aika hyvät kielelliset valmiudet osallistua syksyllä alkavaan kielikylpykielellä tapahtuvaan esiopetukseen.

Kielikylpymetodin mukaan lasten vanhemmilla on tärkeä tehtävä tukea lapsen äidinkielen kehitystä. Äidinkielen hyvä taito on yksi tärkeimmistä taidoista: sen avulla lapsi kehittää omaa identiteettiään, se on pohja uusien asioiden omaksumiselle ja oppimiselle. Kielelliset taidot ovat yhteydessä lapsen yleiseen kehitykseen ja oppimiseen.

Kauniaisissa ei ole kaksikielisiä esiopetusryhmiä. Kauniainen ei pienenä kaupunkina pysty tarjoamaan esim. saamen kielen opetusta sitä tarvitsevalle lapselle. Helsinki on ottanut vastuun saamen kielen opetuksesta pääkaupunkiseudulla ja Kauniaisissa asuvilla saamea äidinkielenään puhuvilla on mahdollisuus saada esiopetuspaikkoja Helsingistä maksusitoumusta vastaan.